Ensimmäinen merkintä…

Hieaman olen tätä harkinnut, että kirjoittelisin tänne. En tiedä onko se hyvä idea sitten, katsotaan montako merkintää tulee ja missä vaiheessa löytyy Delete näppäin.

Henkilökohtaisesti olisi parantamisen varaa elämässäni, niin kait useimmilla ainakin jollain tasolla. Onnellinenhan voi olla siitä huolimatta ja tyytyväinen.

Minulla olisi jonkin näiköinen ryhdistäydy ihminen projekti aloitettavana. Monenlaisia asioitahan siihen liittyy ja herättää niitä mietteitä itsessäni.

Sen sisäisenäänen kuunteleminen voisi olla hyvä asia.
Tänään sit heräsin jo 7.30, kun eilen nukuin yli 12:sta. Unihan maistuu parhaimmalta aamulla ja unetkin tuntuu tulevan silloin. Nyt sit on hieman huonostinukkunut olo, kuin lievä krapula johon ei auta muu kuin lepo tai se millä se on tullut.

hmm. tykkään oikeastaan kirjoittaa sitä ajatusvirtaa ja muutenkin kirjoittaminen ollut helpompaa, kuin puhua. Saa ne asiat jotenki jäsenneltyä vai mitä sitä sanotaan. Toisaalta kun kirjoittaa voi saada tilaisuuden nähde ne asiat vähän eri valossa.

Saas nyt nähä, negatiivisia ajatuksia jo, mut kait ne on hyvä purkaa sitten vaikka tässä. Ovatpahan poissa.

No, ehkä se aikainen huom. lainausmerkeissä ’aikainen’, kello 6 olisi aikaista ja kello viisi jo vastenmielisen aikaista. Toisaalta kaikki asiathan on niin suhteellisia, vai onko.
Oli siis sitä sisäisenäänen kuuntelemista, vaikeahan se on nukkuakkin kun on niin valoisaa.

Mun tarttis mennä töihin, tai ensiksi hankkia, saada, anoa semmoinen paikka. Kyllä töitä tekevälle löytyy, sanotaan. No kait se on niinkin, mut jonkun asteinen valinnanvapauden mahdollisuus on kait oltava tai saatava pitää itsellän. Toisaalta jos ei laita rimaa korkealle, niin joutuu sit tyytymään ”johonki vaan”.

Mua huvittais hieman lähteä johonki reissuun, vaikka viikonlopuksi tai pitkäksi semmoiseksi. Mut se vaatii kuitenkin hieman pääomaa tai rahaa oikeammin. Onhan niitä halpoja lentoja.

Mukavahan se ois jos vois lähteä sen oman rakkaan kanssa, mutta siitähän voi haaveilla toistaiseksi yhtä paljon, kuin siitä matkasta. Eli asioihin kait pitäs laittaa jonkin näköistä tärkeysjärjestystä. Toi kuulostaa kyl vähän hassulta, mut paha se on lähteä ellei sitä rahaa ole.

Mä varmaan taistelen aika paljon itseäni vastaan ja aivan turhaan. No ei se ainakaan minua hyödytä, vaikea ehkä sanoa mistä ne on syntyny tai ehkä se ei ole niin vaikea jos alkaa asiaa pohtimaan. Tänään en ala sitä erityisemmin miettimään, annan sen tulla alitajunnasta oivalluksena, jos sillä on jotain merkitystä. Olen varmaan selvittänyt näitä asioita itselleni, ennen ja useampaan kertaan. Poljen vain paikallani. Elämä on tässä ja nyt eikä eilisessä ja huominen tulee jos on tullakseen. No oletetaan että se tulee, ehkä se on sitä tervettä ajattelua. Äh, taas yrittää jotain negatiivista tunkea mieleen, mut paskat siitä, koitan olla kiroilematta kauheasti tähän.

No ehkä se tästä taas, tai niinkuin tapaan joskus sanoa, että asioilla on tapana järjestyä.

Mä voisin kait kirjoittaa aika paljon ja kaiken näköistä, mut olkoot tää tätä ajatusvirtaa nyt ja välil ehkä jotain pohindtaa väliin tai asiaa, emmä tiedä what ever.

Taitaa olla ukkosta ilmassa kun on niin hiostava olo, vaik tunti sit kävin suihkussa.

Piti mun jotain kirjoittaa mut ajatukset lähti rönsyilemään. Kaiken näköistä, kun pysähtyy, en tiedä että onko se rasittavaa, toisinaan on.

Haluaisin oppia soittamaan kitaraa myös, se ois hieno taito, heh. Mun isän nimi oli Taito ja kitarakin on siltä.

Joo, lainasin eilen kirjastosta Marja Mattlarin pari levyä, lähinnä Lintu nimisen kappaleen takia hänet keksin. Tai jos tarkkoja ollaan kappaleen sanoja löytyi eräältä sivulta ja sit löytyi tekijäkin. Tutumpi versiohan on varmasti Timo R. & Trion versio.

Lainasin myös kirjan nimeltä Berättelsen om Pi, joo enkkuks ja ruotsiksi oli muttei suomeksi ja päätin sit verestää hieman ruotsin kieltäni.