Kilpikonna vetäytyy kuoreensa, meneekö ihminen mielensä sopukoihin turvaan. Mieli on kyllä jännä paikka. Miten se voi suojella ihmistä. Toisaalta voi ajaa tekemään tuhoisiakin asiota. Silloin on varmaan puhuttava myrkytetystä mielestä.
Näitä ensimmäisiä lauseita kirjoitellessa tuli mieleen että suomenkielikin on jännä, kun lauseen voi kirjoittaa samoilla sanoilla mutta eri tavalla ja sisältö on silti sama. Josta taas tuli mieleen seuraava, Einstein on kuulemma sanonut, että:
[Lainaus]
On kaksi tapaa elää elämä. Joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä. Tai sitten niin, että kaikki on ihmeellistä.
[/Lainaus]
Jälkimmäinen on kyllä huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto. Itse viljelin aikanaan seuraava: ’Kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole itsestään selvää’.
hmm. menee taas höpinäksi, kirjoittelin jo tuossa pitkän kirjeen…blogi muodossa. Jotenki huojentunut olo, tänään en taida tehdä muuta kuin käydä kaupassa hakemassa ruokaa ja illalla voisi maalata tuota seinää vihdoin, sen Auringon. Eilen jo kokeilin hieman sormiväriä seinään. Kasa noita kirjojakin ja hesarikin vielä odottaa, en ole lukenut lehteä yhtä innokkaasti kuin ekana aamuna. Tosin oli viikonloppukin, sen piikkiin. Toisaalta kun on alkanut tuntua, että jos nouseekin vasta 9:n aikaan ni, ei kerkeä, mut ne on huonoja tekosyitä. Tietsikkapaastoa vaan, ni kummasti taas tulis muuta tehtyä. Tykkään kuitenkin mennä nukkumaan puolen yön aikaan. Vaikka toisaalta yö on paljon mielenkiintoisempaa aikaa, no paljon ja paljon, mut toisaalta joskus tuntuu siltä, että herää vasta 12h valveilla olon jälkeen. Silti pidän unista paljon jota ei ole näkynyt kauheasti viimeaikoina. Ja yöllä ei sais häiritä naapureita, tuntuu kyl et täs talos kaikki on niin vitun hiljaa ja pierukin kuuluu about.
Mä harhailin hyvin pois tuosta mieli-aiheesta, mut ehk ä kohta, antaa virran valua ja pintaan nousta syvemmältä ne toiset aatokset. heh, ’Esiin tunkevat aatokset sameat..’, on jotenki tullu mieleen viime viikkona useasti..eli ’Valo yössä’ kappale. Tarttis varmaan vähän kuunnella dumaria ja Mattlaria kans.
Tos menee pahasti ajatusvirta kyl hukkaan jos ei anna sen tulla vaan, antaa jonkun tulla väliin.
Kylhän se niin on että ensiksi suuret asiat sitten yksityiskohdat hoidetaan. Näin minä olen ajatellut, kun sen oikean löydän, niin minä voin hoidella ne suuret kuvioit ja parempipuoliskoni yksityiskohdat.
Minähän olen luonteeltani hyvin sopeutuvainen, mutta jotkut asiathan sopii toisille paremmin kuin toiset. Sopeutumiskykyä on varmaan tullut siitä, kun kuudessa eri koulussa jo ala-aste ikäisenä ja 4 kaupungissa sekä kahdessa maassa. Tosin siihen meni 7-vuotta.
hmm. kaikkea kanssa. Olen hieman juureton siis, matkustaminen on mieluisimpia asioita mitä tiedän.
Rönsyilee kyllä.. mieli-sairaus, eli sairaus mistä eniten pidät ? Mukavaahan se on olla kun saa erityistä huomioita ja saa olla vaan. Tosin ei sekään aina herkkua ole, kesälomalla sairaalassa esimerkiksi. Ja mielenterveys ongelmat on vakava asia, mut ei se niin vakavaa ole etteikö sille voisi nauraa myös.
Jospa sit lähtis sinne kauppaan. Täs on kirjoiteltu yhteensä kohta kaks tuntia, mitä nyt puhelin tukea on annettu välillä.
Lattiaki on aika kylmä, ei riitä pelkät sukat.