Aargh! Lempilaukustani hajosi eilen hihna! On niin orpo olo, kun ei voi kanniskella tavaroitaan siinä. Vein sen tänään suutarille ja saan sen vasta maanantaina. Ihan kuin olisin alasti! Ymmärrän kyllä että ei mikään kassi kestä ihan mahdottomuuksia, tapanani on ollut raahata mukana puolta omaisuutta. Tässä pieni luettelo mitä minun laukusta aina löytyy: lompakko, (täynnä kortteja ja kuitteja), passi, kalenteri, hiusharja, avaimet, kännykkä, kännykän radiopiuha, matkakortti, citysoppari alenuskortti ja alennusvihko, huulirasva, buranaa, tamppareita, laastareita, rennietä, imodiumia, zyrtec:kiä, puuteri, huulipuna, kynsinauhavoide, kynsiviila, silmätippoja, pikkuhousunsuojia,
pieni pussukka lääkkeille ja hiuspompula. kuten arvata saattaa sieltä ei oikein löydä mitään.
Kun palaan suutarilta, niin huomaan maassa makaavan miehen ja hänen ympärillään muutamia ihmisiä. Miehellä oli toinen puoli naamasta ihan verillä. Mies oli kuullema kaatunut. Jäin siihen sitten odottamaan ja juttelemaan miehelle, vaikka apua oli jo hälytetty. Rauhoittelin häntä ja selitin tilanteen. En tiedä että olisiko minua siinä kaivattu, mutta en voinut olla jäämättä paikalle. Olin siinä sitten hänen vierellään lanssikuskien tuloon asti. Koin velvollisuudekseni jääde tarkistamaan tilanne, kun on tuo ensiapu koulutuskin. Ei siinä onneksi ollut mistään vakavasta kysymy, mutta on hyvä mieli itselläänkin, kun tietää että jäi auttamaan.