Iki-ihanan vuokrahevoseni Santun kaviosta löytyi tänään Naula. Sen seurauksena ratsuväki saapui paikalle torviaan (ja sieraimiaan) pöristäen ja hommasi tehokkaasti puolessa tunnissa kopulle lääkekuurin. Sitten santun jalkaan laitettiin Sukka. Jeesusteipillä kiinni, luonnollisesti. Kipulääkkeen jälkeen kauranjyvät tanssivat polkkaa pikku potilaamme silmissä, eikä sitä enää harmittanut se kavio.
Soitin myös omistajalle, ensimmäisenä. Tunsin itseni tärkeäksi. Ja taas kuulin uusinnan siitä, kuinka paljon tunnelatausta mahtuu kahteen suhteellisen harmittomaan sanaan. Sanat olivat ”voi” ja ”saatana”.
– Sisar ”hento” valkoinen, hilpeä konitohtorinna C