Tänään oli Elukon eka uintireissu Mäkelänrinteen uintikeskuksessa. Uintirefleksit olivat vielä tallella pienokaisen polskiessa 1050 metriä aikaan 45 min. Ajallisesti ei ehkä ihan nappisuoritus, mutta uinnissa tärkeintä onkin tyyli. Ja kyllä tällä tahdillakin kierroksella ohitettavia tuli vastaan 🙂
Muutaman kerran meinas Eluko raukka hukkua kun pari ns. valasta ui vastaan ja aallot ahtautuivat Elukon nenään aiheuttaen pienen tukehtumisvaaran. Monen harmiksi hengissä kuitenkin selvittiin.
Pientä eroahdistusta on kyllä selkeästi havaittavissa, sillä Eluko ei ole kokonaiseen päivään nähnyt puolikaksoisveljeään Kukkeita. Puhelinlangat ovat laulaneet puolin ja toisin.
”Mitää? Mis oot?”
Kukkeilla on selkeästi hahmottavisvaikeuksia, sillä hän ei osaa vastata kysymyksiin. Todennäköisesti hän on perinyt toooosi huono geenit. ”Emmä tajuu!” ”Emmäkään”
Niinpä tänään Elukon on aika mennä nukkumaan ilman isoa halia. Sniif. Kauniita unia.