…häämöttää taas!
Soitin pomolle ja tiedustelin töiden jatkumisesta. Soppari kun loppuu tämän kuun vaihteeseen. Melko epäsuorasti sain ymmärtää ettei töitä enää ole tarjolla. Noh onneksi tämä oli jo osittain tiedossa ja uuteen työhön onkin haastattelu jo huomenna! Hah. Minähän en jää kotiin makaamaan! Perkele!
No nythän vain vahvistuu kuva siitä ettei työmarkkinoilla ole muuta kuin määräaikaista hommaa tarjolla. Ja niihinkin pääsee vain vuokrafirmojen kautta.
Vittuakos tässä sitten. Ollaan orjana markkinoilla. Vielä jonain päivänä tämä systeemi kaatuu omaan näppäryyteensä. Kukaan ei kohta enää osaa mitään kunnolla kun jokaisessa työssä on uudet säännöt eikä työtä pääse tekemään pintaa syvemmältä, kun pitää aina vaihtaa uuteen.
Firmojen ainoa tarkoitus on säästää kuluissa ja sehän onnistuu parhaiten palkkaamalla meitä vuokralaisia. Heidät voi huoletta potkaista sopparin päätyttyä pois ja näin alistaa heidät anelemaan uusia töitä, kun talous meinaa kaatua niskaan.
Pitäisi varmaan nousta kapinoimaan, mutta minkäs teet kun olen vain tällainen säälittävä vuokralainen joka ei edes ole ”töissä” talossa missä tekee hommia. Olenhan vain vuokralainen, palvelija, orja.