Tänään on ollu hyvinnii tasanen olo, ei suuria tunteita mihinkään suuntaan. Hetkellistä iloa olen tuntenut toki töissä, siellä varmaan kyllä joka päivä jossain tilanteessa, mutta myös nyt tanssimassa, vieraitten ihmisten keskellä. Sen mie otan hyvänä merkkinä.
Niin auts siksi kun kävelin sinne, tunnin, puolitoista tuntia vauhdikasta tanssia ja sitten piti vielä kävellä takas kun en saanut kyytiä ja bussirahojakaan ei tullu mukaan. Ei ollu loppumetreillä kovinkaan reipas askel hänellä =)
Mietin tuossa tullessani että tahtoisin asua sellaisessa paikassa joka ois minulle oikeasti rakas. Että mie nauttisin käveleskellä lähikatuja pitkin ja ilahtuisin aina kun näkisin oman kotioven. Mielikuvissa se näyttää joltain Etelä-Eurooppalaiselta pikkukaupungilta ehkäpä…tai sitte joku maalaiskylä. Leipomo siellä ois ainaki joka aukeaa ennen kukonlaulua, tiedäthän.