Juu hei vaan kaikille ja oikein mukavaa torstaipäivän iltaehtoota. Tuossa olisi mielenkiintoinen linkki erääseen vuoden 2010 blogaukseen joka kannattaa lukea ennenkuin perehtyy tämänpäiväiseen postaukseen. Oikeasti, kannattaa.
[url=http://www.city.fi/profiilit/antisankaritar/blogi/valehtelun+alkeet+mika+menee+lapi+mika+ei/112304]Linkki[/url]
Noni. Eikös ollutkin mainio juttu. Ja tosiaan, vuodelta 2010. Siitä on nyt melko paljon aikaa kuitenkin, Tonavassakin vettä virrannut ja maailma muuttunut. Minäkin kaikenlaisia käänteitä elämässäni kokenut ja ihan mukavasti on kuitenkin soljunut tämä eloni.
Tuon Valehtelijan nappasin mäkeen siis jo aikoja sitten ja kaikenkaikkiaan sanottakoon että johan oli tapaus, hullumpaa keissiä saa hakea.
Tekstin lopuksi näyn kirjoittaneen että tarina saa(nee) jatkoa ja kerron siitä sitten kun sen aika on.
No kuulkaa, nyt on tarinalle jatkoa.
Vaikka tuo kauan jo edesmennyt parisuhde oli ihan kamalaa rääkkiä itselleni ja siipalle, selvisin siitä jotakuinkin ehjin nahoin, hieman sielullisia haavoja tuli mutta niistäkin pääsi yli. Kai.
Vaikka mua sahattiin linssiin toistuvasti, en kuitenkaan viitsi olla kaverille vihainen tai katkera. Ajattelin vaan että minkä se itselleen mahtaa, petturi ja roisto mikä olikaan.
Tapasin hänet jopa viime kesänä pitkästä aikaa ja ihan todella harvakseltaan vaihdamme kuulumisia tekstareilla, puhelimessa puhutaan lähes ei ollenkaan.
Toissapäivänä sitten pälkähti päähän että mitähän tälle parisuhderoistolle kuuluu ja pistin tekstiviestin menemään kohti isoa kirkkoa. Perille se tuntui menneen kun tyyppi lupaili soittaa "tässä töiden jälkeen". Mitään puhelua ei koskaan häneltä tullut mutta en varsinaisesti sitä edes odottanut, tiedän ettei lupauksien pitäminen ole hänelle luonnollinen olotila.
Viime yönä puhelimeni soi noin yhden aikaan. Katsoin että kaho, nyt se soittaa ja koska olin vielä hereillä, vastasin. Tosin pakko sanoa että mulla oli etiäinen puhelun laadusta. Edellisen kerran kun vaihdettiin kuulumisia, sain tietää että tyyppi on mennyt naimisiin ja mietin että näinköhän on mies muuttunut eikä enää lemmi toisia naisia varsinaisen parisuhteensa ohella.
Jos ajatellaan että ihminen vastaa puhelimeen etunimellään, toisesta päästä kuuluu yleensä vaikkapa "hei, minä täällä!". Niin kävi nytkin, tosin ääni kuului vihaiselle naiselle ja jatkokysymys tuli kuin turkin hihasta "ONKO OLLUT IKÄVÄ MINUA?!". Oho, soppaluukku heilahti aavistuksen isommaksi ja tiesin että tämä menee jännäksi, missä savukkeeni!?
Sain kuulla kirkumista, huorittelua, mitäsätähänsotkeudut, mitäsätännesoittelet, mitäsätänneenäätekstailet, saatana pysy loitolla mun miehestä jne.
Jääkylmän rauhallisesti kuuntelin hetken ja esittelin sitten itseni että moi, puhelimessa on miehesi exä kolmen vuoden takaa, olen täällä 500 kilometrin päässä omassa sängyssäni ja onkos siellä vähän lentänyt paska tuulettimeen?
Kuuluu kiroilua, uhkailua, vittuilua, nimittelyä. Toistan esittelyni ja mainitsen että olemme kerran aiemmin puhuneet puhelimessa, etkö muista? Tämä tapahtui noin kaksi kuukautta sitten kun petosporsaan äiti kuoli ja minuakin informoitiin asiasta "halusin kertoa sinulle koska olit joskus tärkeä ihminen elämässäni". Sain sitten uhmaavaa tiedustelua puhelimitse mitä haluan, kuka luulen olevani jne. Tuolloin jo huokaisin että ei ole ukolla tavat näemmä muuttuneet, ei muuten tulisi tuollaista haastavuutta.
Homman nimi on kaikessa kauneudessaan se, että exäni, tuo onneton petostehtailija on mennyt naimisiin mutta pitänyt samalla vähän muitakin naisia. Itseasiassa oli pokannut AU-mimmin omalta työpaikaltaan jolle oli laillisesti vihitystä vaimostaan jättänyt tyystin kertomatta että sellainen edes on mutta oli kyllä viritellyt tarinan että "se on joku hullu ämmä joka väittää olevansa naimisissa kanssani". Tämä juttu upposi kuulijaansa mutta järkytys tuntui olleen suuri kun asia tuli ilmi. Vaimo oli ollut aika pahana sivusuhteesta, samoin huiputettu ja silmään nussittu työkaveri. Hassua tässä on se, että tämä toinen nainen on satuttu ristimään [b]samalla etunimellä[/b] kuin minutkin.
Eilen minä siis sain puhelun jossa minut haukuttiin pystyyn ja kerrottiin kuinka puutun ja sekaannun toisten avioliittoihin. Harmi kyllä, olin juuri päivää aiemmin lähettänyt tekstarin tiedustellen tämän rosvokkeen vointia. Ja kyllä, koska olin tietoinen myös vaimosta ja hän jopa kerran keskusteli kanssani ja kutsuin heidät jopa kylään kotipaikalleni, ajattelin että voi kai sitä kuulumisia kysellä. Sattui vaan niin hullusti että siellä oli uloste lentänyt tuulettimeen väkivallan seurauksena.
Ukko oli taas jälleen kerran jäänyt rysän päältä kiinni (ainakin lähes) ja asian saaman käänteen vuoksi ryhtynyt riepottelemaan vaimoaan julkisesti kadulla (logiikka: minä petän sinua joten hakkaan sinut siitä hyvästä).
Ohikulkijat olivat niputtaneet tämän kumitarzanin ja vartija lopulta vei porsas urhean säilöön.
Hiuksia oli irronnut, vertakin oli vähän vuotanut mutta oman ilmoituksena mukaan äijä "ei ole ennen naisia lyönyt, nyt lyön". Ja teki sen siis keskellä katua repien vaimoaan myös hiuksista.
Totesin että nyt kyllä pääsi äijältä keskimääräistä isompi valhe, se on lähes ammattimainen naistenpieksäjä. Mainitsin esimerkiksi sen hyvin ikävän välikohtauksen kun äijä kilahti yöllä ja alkoi riuhtoa ja nyrkeillä hakata minua. Tilanne päättyi sikäli hyvin että sain tämän kultamurusen, ikinä naista lyömättömän jätesäkin usutettua keittiöjakkaralla uhaten rappukäytävään ja vedettyä oven kiinni nenänsä edestä. Hupaisaksi asian tekee se että äijä oli alasti. Ja suunnilleen niin hän oli vielä siinäkin vaiheessa kun poliisit tulivat selvittämään tilannetta.
Noh. Etunimikaimani, se kollega oli jo kerran todettu syylliseksi mainitun parisuhteen onnettomaan tilaan. Koska puhelimen muistiossa oli kaksi samannimistä naista, yöllinen avautumispuhelu tuli minulle kiihkeän näppäilyn tuloksena. Voi näitä onnettomia sattumia, en paremmin sano.
Kun vaimoihminen pikitien toisessa päässä hieman rauhoittui (käytin paria jämerää käskysanaa koska ei meinannut uskoa ettei nimittely nyt auta) kävimme noin tunnin mittaisen keskustelun asioiden tilasta ja avioliitosta, jota pilaavat muut naiset.
Oikeastihan syyllinen on edelleen se petosteleva hurjapää-alastomana rappukäytävässä-hillunut sankari, jonka valehtelijan taidot ovat aivan omaa luokkaansa. Sanoin mimmille että ehkä kannattaa unohtaa koko liitto, tuo ei tuosta kummemmaksi muutu, sattuu olemaan ensikäden tietoa aiheesta.
Mutta joo. Tämä oli vaan jotenkin niin omituinen sattuma. Minun elämä on mennyt oman ikävän parisuhdekokemukseni jälkeen roimasti eteenpäin ja olen saanut paljon hyviä asioita elämääni. Piti vaan älytä jättää ihminen joka ei kyennyt muuhun kuin petosteluun ja valehteluun ja kappas, kaikki muuttui.
Kerran tai pari olen miettinyt että aina meitä hölmöjä naisia riittää tämmösten kanssa heilastelemaan, hullua.
Eromme jälkeen tämä on yhteensä kolmas tai neljäs tämän kaltainen syyttelypuhelu minulle ja olenkin suorastaan häkeltynyt kuinka äijä jaksaa pilata elämäänsä jatkuvasti pelamaalla naisilla.
Ei muuten mutta se raukka jää niistä aina vielä kiinni ja aina tulee rankka paskasade. Muistan kuinka mulle hoettiin vuonna 2008 että "tämä on elämäni hirvein vuosi". Oli just jäänyt ekoja kertoja kiinni pettämisestä ja petostelusta. Ja sitten vielä voivotteli kun elämä oli vähän paskaa. Hmph. Niin makaat kun petaat?
Että tämmönen tapaus. Toistan vielä kuitenkin tämän: itse olen ottanut hurjan välimatkan tyyppiin enkä koe katkeruutta tai vihaa sitä kohtaan vaikka mulkku olikin. Nyt siellä on kuitenkin toinen samanlainen hölmö nainen kärsimässä hirveitä tuskia ja satun tietämään että it ain´t over yet. Itselläkin meni aikaa irrottautua paskasta suhteesta mutta kyllä se kuitenkin onnistui. Ja nyt mä oon ihan okei ja laitan tekstarin silloin tällöin. Sit mun puhelin soi ja menneisyyden raadot ne siellä taas haisee! 😀
*****************************************
Pää, olkapää, polvet, perseet, varpaat, perseet varpaat osoitteessa [url=https://www.facebook.com/Antisankaritar]Linkki[/url]
www.facebook.com/Antisankaritar
Join us!