Ääh, oon edelleen kipeenä. Maailman tylsintä on olla yksin kotona nuhaisena ja kuumeisena. Oon jo täynnä tätä liikkumattomuutta, lenkkipolku kutsuu luokseen 🙂 Mutta vielä ei kannata mennä. Jos nyt menisin, tulisin luultavasti vaan kipeemmäksi. Ja niin ei saa käydä koska sunnuntaina on Ylex-risteily ja siellä iki-ihana Zen Cafe 🙂 Odotan sitä kovasti.
Kissa nukkuu takanani samalla tuolilla, on sillä otsaa. No, hyvä että vaihteeksi nukkuu eikä syöksähtele ympäri kämppää. Se, jos jokin, on hermoja raastavaa. En ymmärrä miten yli 6-vuotias kissa voikin olla noin leikkisä ja levoton! Nooh, kohta se saa seurakseen kaksi kania 🙂 Ne muuttaa pian tänne kesäasunnostaan.
Ihanaa kun on syksy. Kesän vedellessä viimeisiään syksyn tulo ahdisti, mutta nyt se tuntuu ihan hyvältä. Kivaa kun sataa ja tulee. Kiva kun ilma on raikkaampi. Kun nyt vaan pääsis sinne lenkille!!
Enemmänkin ahdistaa talven tulo. Inhoan kylmää, en kylmän itsensä takia vaan lähinnä siksi, että palelen talvella jatkuvasti. En oikein kestä kylmää :/ Onhan talvessakin kuitenkin hyvät puolensa, kuten esimerkiksi joulu =) Sekin on jo pian.
Joopa joo. Huomaa kyllä että oon kipeä kun teksti on aivan merkityksetöntä ja aaltoilee asiasta toiseen. Taidanpa lopetella.