Kaj Kunnas käkenä kähisee

[quote][i]HV Hj[/i] [b] -Kukkuu! Kukkuu! Kukkuu! Kukkuu![/b] kukkui Kunnas kun Suomen naiset neljännen maalin Käkikello-maata vastaan verkkoon heitti. Voi HELVETIA! tuon hörökorvan kanssa. Ja että [b]Haapasalon Villekin[/b] sortui sen kelekkaan! Nyt sillä tavoitteena saada yks hurja kommentaattoriksi: [b]Palanderin Kalle[/b] – ois kuulemma sitten kaks kaljua kukkoa tunkiolla. Kaj-setä selostaa läpertää kuin Pikku Kakkosen katselijoille. ETTÄ JÄÄKIEKKOSELOSTAJA! Onneksi sentään vain nais. Kunnioittavasti [i]tuus[/i] [b]Lennart Järvi[/b][/quote] *******************************

No jopasta! Ja [b]HUIKEETA![/b] päälle. Eli [b][i]juuurikin[/i][/b] niin – vai miten se muotisanonta menee? Oottehan huomanneet, miten urheilussa kaikkien huulilla on nyt tuo [i]huikee[/i] ja kuittaus [i]juurikin niin[/i]. Mutta Lennun kanssa oon juurikin silti t ä y s i n eri mieltä: just noin – rupattelemalla, äänen muuntelulla, tempon vaihtelulla – on selostajan lätkämatsia selostettava. Ei huutamalla, rääkymällä eikä tauottomalla pulpatuksella että [i]nyt on kiekko maalin takana ja nyt ristisyöttö kulmaan ja nyt kiekko maalivahdin hanskassa, nyt … [/i] Ikään kuin katsoja sokea idiootti olisi. [b]Antero Mertaranta[/b] tietysti on poikkeus, koska hän on se jäällä paukkuva lätkä, jota kaikki jahtaavat ja takovat – sitten keväällä MM-Valko-Venäjällä: saat ölähdellä!