Lyhyestä virsi kaunis

[b]- Ma vaatasin kassi, se sai kulli kätte.[/b] [i]= Katsoin kissaa, se sai haukan[/i]. Aitoa viroa tuo, vähän samalta kalskahtavaa kuin anagrammit, palindromit taikka suppuun typistetyt aforismit. Tuhahtaisiko Anna just tuohon jostain siepattuun vironpätkään vaikkapa näin, roisihkosti: [quote]"Annen ele – sika. Panolla hoppu? Ahneella on paskainen loppu!" [/quote]

No leikki leikkinä ja pois ahter tyynyltä, ja [i][url=http://shl.fi/2016/02/07/asiaan-hakkila/]Asiaan Hakkila![/url][/i] Eli [b]Anna Sohlaus[/b] anagrammikirjassaan [url=https://reunalla.fi/products/anagrammiannos-gramman-sanoina][i]Anagrammiannos gramman sanoina[/i][/url], Reuna 2017, muokkaa suomen kieltä uuteen uskoon, elää ekologisesti, ei tuhlaa, so. säästää kirjaimia niin että käyttää samat kirjaimet kahteen kertaan. Siitähän anagrammeissa on kysymys tyyliin: [i]Oma sänky – soma näky[/i]. Hauskaa sanaleikittelyä vakavillakin asioilla, jolloin yksinäisyyden tuska saa iloisemman ja toiveikkaamman ilmiasun: [quote]Synkkää. Mulkoiltu yö – älytön mykkäkoulusi. Millä saat, murheenkryyni, tuon kyynelsilmä-Reinon hurmattua …?[/quote] Tässäpä kyllin ohut antikirja vähälukuisille, pitkää proosaa jaksamattomille. Hassu, muttei hassumpi!