Jukka Aminoff

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat muodostuneet aaltomaisista liikkeistä tuhannen vuoden aikana. Sodat ja rauhansopimukset ovat olleet enemmin sääntö kuin poikkeus.

Ruotsin vallan aikana ei ollut Suomea, vaan Suomi oli Itä-Ruotsi, joka tunnettiin Itämaana. Suomalaiset olivat ruotsalaisia.

Ruotsi oli säännöllisesti sodassa Venäjää vastaan ja sotarintamat kulkivat Suomen maaperällä ja suomalaiset saivat kunnostautua sodissa lähes jatkuvasti.

Tuominen paljastaa, että suomalaisilla oli merkittävä rooli Ruotsin suurvalta-aseman tuhoamisessa, koska Ruotsin kuningas Kaarle XII odotti suomalaisia lisäjoukkoja Venäjän tsaari Pietari Suuren joukkoja vastaan, mutta suurin osa suomalaisista sotilaista jäi tulematta. Suomalaiset sotilaat olivat sortuneet juopottelemaan matkan varrella. Kaarle hävisi sodan Pietaria vastaan, jonka takia Ruotsi menetti aseman eurooppalaisena suurvaltana suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alkupuolella.

Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli Venäjän autonominen ruhtinaskunta vuonna 1809, jonka jälkeen Suomi nauttia rauhan vuosista osana Venäjän keisarikuntaa. Oolannin sota oli ainoa poikkeus.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodissa toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi ja Venäjä ovat saaneet nauttia uudelleen rauhasta.

Kirjailija Arvo Tuomisen uutuusteos Suomi ja Venäjä - Pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön (readme.fi, 2020) käy läpi Suomen ja Venäjän välistä historiaa tuhannen vuoden ajalta.

Kyseessä on napakka teos, jossa käydään läpi maiden välistä historiaa eri tapahtumien, henkilötarinoiden, kulttuurillisten ja uskonnollisten yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kautta. Henkilötarinoiden kautta kreivi Gustaf Mauritz Armfelt ja presidentti Urho Kekkonen nousevat idänsuhteiden merkkihenkilöiden asemaan. Armfelt edisti merkittävällä Suomen ruhtinaskunnan ja suomalaisten etuja Venäjän keisarikunnan aikana. Presidentti Kekkosesta tuli sen sijaan idänsuhteiden takuumies kylmän sodan aikana. Kekkonen edisti myös Suomen talouden integroitumista länteen EFTA:n ja EEC:n kautta.

Erään kaskun mukaan neuvostojohtaja Nikita Hruštšov oli kysynyt presidentti Kekkoselta: “Kun kerran tulemme niin hyvin toimeen niin eikö Suomen kannattaisi liittyä Neuvostoliittoon?”

Kekkonen vastasi Hruštšoville: “Olen kyllä liian vanha johtamaan niin suurta valtiota.”

Tuomisen kirjoitustyyli on epämuodollinen ja suora, jossa osapuolia ei säästellä. Teoksessa on paljon yksityiskohtaisia tietoja, jotka tekevät teoksesta mehukkaan. Tuomisen bravuurina on musta huumori ja sarkasmi, joka näkyy nykyaikaisessa kielenkäytössä.

Tuominen korostaa teoksessaan, ettei Viipuri ole ruotsalaisten eikä venäläisten perustama kaupunki, vaan karjalaisten. Historialliset löydökset viittaavat siihen, että karjalaiset olivat Viipurissa ensimmäisenä ja perustivat alueelle suuren puusta tehdyn linnoituksen.

Tuominen kuvailee Venäjää lähikaukomaaksi, joka on Suomen rajanaapuri, mutta suomalaisille vieras ja henkisesti kaukainen.

Neuvostoliiton romahtamisen ja Venäjän avautumisen jälkeen venäläiset ovat olleet tuttu näky Suomessa, eli venäläiset tulevat suomalaisille tutuiksi ajan mittaan ja päinvastoin.

Vuosien 2019 ja 2020 vuodenvaihteessa Suomessa mitattiin venäläisten kävijäennätyksiä, mutta koronavirus on tyrehdyttänyt vierailijamäärät olemattomiksi. Asiat palaavat kuitenkin ennalleen tulevaisuudessa.

Tuomisen kirja on virkistävä teos, joka ei jätä lukijaa kylmäksi. Teoksen voi nauttia venäläisen tyylin mukaisesti samppanjan, kaviaarin ja vodkan kera. Suomalainen tyylilaji sopii myös, mutta kirjaa ei sovi jättää matkan varrelle.

Kotimaan matkailu on nyt suosiossa. Hämeenlinna ja Hattula ovat ovat Hämeen helmiä. Paikkakunnat ovat naapurikuntia, jotka sisältävät paljon kiehtovia asioita aina historiasta nykyaikaiseen elämäntyyliin. Vain tunnin matkan päässä Helsingistä on mahdollisuus vierailla keskiaikaisissa kohteissa, koko kansan paikoissa ja luksuskohteissa. Hämeen keskiaikainen kivilinna ja suuret keskiaikamarkkinat, Kantolan megakonserttialue kansainvälisine supertähtineen, ja Aulangon ja Vanajanlinnan luksuspalvelut vetävät puoleensa. Hämeenlinna ja Hattula sijaitsevat Suomen kasvukäytävässä Helsingin ja Tampereen välimaastossa. Molemmat paikkakunnat kasvavat kovaa tahtia ja paikkakuntien keskeiset sijainnit vetävät puoleensa. Hämeenlinnassa ja Hattulassa on nähtävillä Ruotsin ja Venäjän vallan aikaista historiaa ja suomalaista romantiikkaa.

Häme on ollut Ruotsin vallan ajoista lähtien Suomen ruoka-aitta ja alueella on runsas määrä kartanoita. Hämeen Härkätietä pitkin on aikoinaan kuljetettu ruokaa Turun alueelle. Siksi alueella on tehty keskiaikaisia löytöjä. 1200-luvulla perustetulla Lepaan kartanon alueella sijaitsee yksi Suomen julkisista salaisuuksista. Nimittäin täällä voi suorittaa viininvalmistajan tutkinnon. Lepaa sijaitsee Hattulan kunnassa, joka on Hämeenlinnan naapurikunta. Kartano päärakennuksessa on nykyään ravintola-, -kokous ja saunapalveluja.

Laajemmin koko Lepaan alue on HAMK:n hallinnassa. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden opiskella puutarhanhoitoa ja maisemasuunnittelua. Opiskelijat ovat muotoilleet Lepaa Golfin kentät. Hämeenlinnan ja Hattulan alue tunnetaan Suomen Tiilaaksona. Hattulan, Aulangon ja Vanajanlinnan golfkerhot ovat alueella.

Vanajanlinnan kartano sekä Aulangon hotelli-, puisto- ja kylpylä ovat hyviä kohteita. Aulangon huikeita maisemia on kiittäminen tehdaspatruuna Hugo Standertskjöldiä, joka teki Aulangosta romanttisen englatilaistyyppisen puistoalueen, josta löytyy monia maamerkkejä aina Joutsenlammesta, kivilinnaan ja huvimajoihin. Standertskjöld oli ruhtinaskunnan aikana Suomen rikkain mies ja rikkaudet tulivat Venäjän ja Britannian markkinoilta. Standertskjöld kaupunkiasuntona toimi presidentilinnan naapurissa oleva kaupunkipalatsi, joka toimii nykyään korkeimman oikeuden talona. Aulanko oli Standertskjöldin vapaa-ajan paikkansa, jossa järjestettiin suuren maailman juhlia, joissa samppanja kuohui ja ilotulitukset valaisivat taivaan. Aulankoon toimitettiin myös Suomen ensimmäinen Rolls-Royce. Nykyään Aulanko toimii hotellina, kylpylänä ja golfkeskuksena.

Vanajanlinna on taas Rosenlewin teollisuussuvun rakennuttama englantilaishenkinen kartanollinna, joka oli tarkoitettu metsästysmajaksi. Vanajanlinnan arkkitehtinä toimi Sigurd Frosterus, joka suunnitteli myös Helsingin Stockmannin tavaratalon. Vanajanlinnassa on hotelli, ravintoloita, baareja, golfkeskus ja luksustason hemmottelupalveluja.

Hämeessä on keskiaikaista historiaa kuten Hämeen linna ja kivikirkkoja. Tämän vuoden keskiaikamarkkinat ovat virtuaaliset, mutta ne ovat Suomen parhaimmat keskiaikamarkkinat, tai pitäisi enemminkin puhua keskiaikaisesta maailmasta, koska linna, kentät ja suuret puistot ovat käytössä. Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla on koettu haarniskatappeluja, hevosturnajaisia ja sotilasparaateja. Keskiaikamarkkinoilla on ollut tarjolla keskiaikaista olutta, ruokia kuten grillattua possua ja juureksia, koruja, miekkoja, haarniskoja, vaatteita, musiikkia, sekä paljon muuta. Keskiaikamarkkinoista tekee ainutlaatuisen sen, että Hämeen linnan alue on kokonaisuudessaan käytössä ja innokkaimmat voivat pukeutua keskiaika-asuihin ja majoittua teltoissa nauttien keskiaikaisesta ritaritunnelmasta.

Parolan panssarimuseo on myös auki, jos sotahistoria kiinnostaa. Panssarimuseossa on nähtävillä uusia ja vanhoja panssarivaunuja aseita. Parolan panssariprikaatin alueella on myös Parolan leijona, jonka alueella tsaari Aleksanteri II katsasti Suomen sotaväkeä. Parolassa on ollut Ruotsin vallan ajoista lähtien suuri varuskunta ja ruhtinaskunnan aikana Hattulaan ja Hämeenlinnaan rakennettiin suuria määrä kasarmirakennuksia, joissa sotilaat asuivat. Paikkakuntien asema koheni, kun Hämeenlinnaan rakennettiin Suomen ensimmäinen junaratayhteys 1850-luvun puolivälissä.

Hämeessä on mahdollisuus harrastaa urheilua. On kyse sitten golfista, uinnista, moottoriurheilusta, jääkiekosta, jalkapallosta tai monista muista urheilulajeista. Ahveniston maauimalassa voi käydä uimassa ja moottoriradalla voi paahtaa autojen kanssa.

Hämeenlinnan verkatehtaalla on paljon kulttuuria aina elokuvista, teatteriin ja taidenäyttelyihin. Kantolan supertähdillä varustetut jättikonsertit ovat tuoneet paljon uusia vierailijoita viimeisten vuosien aikana. Kantolan megakonserttia ei tänä vuonna järjestetä. AC/DC, Metallica ja Guns N' Roses olivat hyviä ja konsertit ovat keränneet satojatuhansia vierailijoita yhteensä.

Häme on sisämaassa, mutta alueella on erinomainen vesistö. Vanajavettä pitkin voi seilata Hämeenlinnasta Tampereelle asti, mutta monet jämähtävät “puolimatkan” krouviin nimittäin Mierolan sillalle ja satamaan, jossa on grilliravintola ja nykyaikainen terassialue. Ravintolasta voi seurata vesiliikennettä. Pienet ja tehokkaat moottoriveneet ja vesiskootterit ovat alueella tuttu näky. Suomen ensimmäisellä junaraideyhteydellä pääsee nopeasti Hämeenlinnaan, koska matkaa on vain sata kilometriä Helsingistä. Autolla pääsee perille moottoritietä pitkin alle tunnissa. Hämeenlinna ja Hattula nostavat suosiotaan.

Lisäys 22.7.2020:

Hämeen linnan keskiaikafestivaalit järjestetään sittenkin 14.-16.8.2020 muuttuneen koronatilanteen takia.

Välillä on hyvä lukea kirjahyllyn vanhoja kirjoja ja nähdä, että miten aiemmin asioista on ajateltu, kuinka hyvin ennustukset ovat pitäneet, sekä onko tulevaisuuden ennustajia kuunneltu riittävissä määrin. 2000-luvun alusta lähtien kirjahyllyssäni on notkunut Uuden talouden gurut (WSOY, 2000), jossa on lukuisten suomalaisten yritysjohtajien haastatteluja. Teoksen teemana on nimensä mukaisesti uusi talous, eli miten digitaaliset laitteet ja palvelut muokkaavat talouden rakenteita ja luovat uusia mahdollisuuksia.

2000-luvun alussa Suomessa ja muualla läntisessä maailmassa koettiin it-huumaa. Suomessa it-huuma oli erittäin korkealla, koska Suomi oli juuri toipunut 1990-luvun lamasta sekä saanut kokea talouden uuden nousun Nokian nousujohteen ansiosta. Suomea hehkutettiin ulkomailla teknologiamaana, mutta 2000-luvun alkuun mennessä kolme miljoonaa suomalaista oli vielä täysin internetin ulkopuolella, eli nämä suomalaiset eivät olleet koskaan käyttäneet internettiä. Nykyään tilanne on täysin toisenlainen.

Uuden talouden gurut -kirjassa on nostettu melkein kaikki tärkeimmät aiheet esille, jotka koskettavat edelleen. Teoksessa nostetaan esille se, että digitaalinen talous tulee haastamaan kaikki toimialat vallankumouksen lailla.

Kuluttajat tulevat nauttimaan elokuvia, televisiosarjoja, musiikkia, pelejä, kirjoja ja uutisia netin kautta. Muotia, kulutustuotteita ja ruokaa voidaan tilata suoraan kotiin. Laskuja ja muita pankkiasioita hoidetaan suoraan verkkopankin kautta. Portaalit yhdistävät ihmisiä ja yrityksiä, sekä toimijat voivat keskustella chattien kautta.

Jokainen yritys vannoo olevansa killer app, joka tulee valloittamaan maailman. Teoksessa kuitenkin huomautetaan, että kuluttajat ovat vanhoillisia, jotka haluavat ostaa tunnetuilta ja luotetuilta brändeiltä. Ostajat ovat varovaisia nettiostamisen suhteen, koska ostajat pelkäävät nettihuijauksia ja varojen menetyksiä. Tämän takia 95 prosenttia uuden talouden brändeistä meni suoraan konkurssiin.

Teoksessa puhutaan myös sisältömarkkinoinnin tärkeydestä ja media-alan tulevista vaikeuksista, koska vanhat liiketoimintamallit murenevat käsiin. Amazon-verkkokaupan liiketoimintamallia suitsutettiin kovalla kädellä jo vuonna 2000.

Vanhoja yrityksiä neuvotaan sopeutumaan evoluution lailla uusien teknologioiden suomiin mahdollisuuksiin. Vastapainona huomautetaan siitä, että kaiken toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa.

Miksi teosta on hyvä lukea jälkikäteen? Teoksen kirjoittamisesta on kulunut pian 20 vuotta ja monet teemat ovat edelleen ajankohtaisia. Monet asiat ovat toteutuneet ja nyt varoitetaan siitä, että Eurooppa on jäämässä taka-alalle teknologisessa kehityksessä.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki merkittävän yhteisjulistuksen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa, jossa korostettiin yhteistyötä 5G:n, 6G:n, robotiikan, keinoälyn, kvanttitietotekniikan, cleantechin, kybertorjunnan, energian ja muiden alojen osalta. Kyseessä ei ollut mikään pienimuotoinen julistus, koska Suomi teki arvovalinnan siitä, että minkä teknologisen sateenvarjon alla Suomi tulee jatkossa kehittymään. Valkoisen talon vierailun tärkeimmät tapahtumat jäivät enimmäkseen viihteellisten asioiden varjoihin, mutta Amerikka on modernin showmaailman kehto.

Yhdysvallat ilmoitti eilen asettavansa pakotteita kiinalaisille yrityksille, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Yhdysvaltain päätös vaikuttaa epäsuorasti myös suomalaisten käyttäytymiseen Kiinan suunnalla, mutta yhteisjulistus avaa markkinoita Yhdysvalloissa.

Uusien teknologioiden kohdalla tapahtuu jälleen uusia aaltoja ja Suomen hyvinvoinnin, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja turvallisuuden ehtona on se, ettei jäädä jälkeen. Välillä on hyvä tarkistaa, että missä mennään ja kuinka kauan eri kehitysvaiheiden kanssa voi kestää. Siksi kirjoja kannattaa lukea, jotta voi heijastella ja vertailla.

Suomi on itsenäisyyden alkuvuosista lukeutunut läntisten demokratioiden keskuuteen. Nykyisen lännen katsotaan muodostuneen kuitenkin vuonna 1941, kun Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill allekirjoittivat Atlantin julistuksen (eng. Atlantic Charter), jonka keskeisenä arvona on, että ihmiset saavat elää vapaana pelosta ja puutteesta. Näistä arvoista muodostui toisen maailmansodan jälkeinen länsi, jonka arvot vetoavat moniin ympäri maailman, koska tyrannian ja pelon alla elävät arvostavat vapauden arvoja suuresti.

Suomen entinen Washingtonin suurlähettiläs ja ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Valtasaari on kirjoittanut uuden teoksen nimeltä Lännen jälkeen (Docendo, 2019). Valtasaari kuvailee kuinka länsi syntyi, mikä on lännen nykyinen tila ja mitkä asiat muuttavat nykyistä maailmanjärjestystä sekä haastavat länttä.

Suomen kylmän sodan aikaista ulkopolitiikkaa kutsuttiin puolueettomuudeksi, joka loi monille sellaisen harhakäsityksen, että Suomi olisi ollut lännen ja idän välisessä harmaassa maastossa. Suomi oli tosiasiassa suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella, mutta arvoiltaan tukevasti läntisessä maailmassa. Kylmän sodan aikana Suomi pyrki kaikkiin mahdollisiin läntisiin yhteistyöjärjestöihin, jotka olivat liikkumatilan sisäpuolelle. Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa, Suomen liikkumatila suureni. Suomi hakeutui NATO:n rauhankumppaniksi, EU:n jäseneksi, otti valuuttakseen euron ja hankki itselleen amerikkalaiset Hornet-hävittäjät. Suomesta tuli maailmalla monien tuntema teknologiavaltio ja Nokian puhelimet valloittivat maailmaa. Suomen henkinen ilmapiiri vapautui ja ovet länteen avautuivat todenteolla.

Kylmän sodan jälkeinen aika aina vuoden 2007 globaaliin talouskriisin ja Georgian sotaan asti oli sisäisten ja ulkoisten vakauksien kulta-aikaa. Tämän ajanjakson aikana Euroopan unioni ja NATO laajenivat Itä-Euroopan maihin sekä taloudellisen globalisaation ansiosta Euroopan maat jatkoivat vaurastumistaan. Globaali talouskriisi levisi Yhdysvalloista myös Eurooppaan eurokriisin muodossa. Työttömyys nousi Euroopassa roimasti, erityisesti Välimeren maissa, joka loi pohjaa populismin nousulle.

Venäjä oli vuoteen 2013 mennessä kartuttanut suosiotaan ja monien ennakkoluulot olivat hälventymässä, mutta Venäjä veti itseltään maton alta, kun Venäjä anasti Krimin niemimaan itselleen Ukrainalta ja sotii edelleen Itä-Ukrainassa. Näiden asioiden seurauksena Yhdysvallat ja EU asettivat pakotteita Venäjälle ja maan talous notkahti reippaasti alaspäin. Venäjä on kuitenkin hieman toipunut, mutta Moskovassa ja muualla on nähty suurmielenosoituksia sekä venäläisiä huolettaa hintojen nousu, köyhyys ja korruptio. Venäjä on ajautunut pysähdyksen olotilaan. Venäjä on maailmalla vasta kahdenneksitoista suurin talous, Etelä-Koreakin kiilaa maan edelle. Lännen ja Venäjän väleissä ei näytä olevan parantumisen merkkejä.

Ukrainan kriisin takia Suomi on katsonut väkevästi kohti Yhdysvaltoja tiivistäen kahdenvälistä yhteistyötä sekä harjoitellen ahkerasti NATO:n kanssa. Suomi edistää Euroopan unionissa puolustusulottuvuuden kehitystä, koska kaikkien läntisten turvallisuusrakenteiden kehittäminen katsotaan Suomen eduksi. Yhdysvallat on noussut myös Suomen kolmanneksi suurimmaksi vientikumppaniksi Saksan ja Ruotsin jälkeen.

Valtasaari luettelee teoksessaan runsaasti asioita, jotka haastavat lännen etuja. Lännen sisäisiä arvoja ja valtasuhteita pyritään sekoittamaan hybridivaikuttamisen keinoin ja sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä epävakauttamiseen käytetyistä kanavista. Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama sanoi vähän aikaa sitten CNN:n haastattelussa, että päättäjien tulisi välttää sosiaalista mediaa ja televisiota, kun he tekevät päätöksiä. Näin voidaan vähentää epämieluisia vaikuttamisyrityksiä, eli propagandan vaikutusmahdollisuuksia. Valtasaaren mukaan Venäjä pullistelee aseillaan ja nettihakkereillaan. Kiina taas pyrkii edistämään etujaan talouden keinoin, mutta Hongkongin demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kannattavat mielenosoitukset ovat tuoneet Kiinan huonossa valossa esille.

Yhdysvallat ja EU ovat taloudeltaan samankokoisia, eli taloudellisia jättiläisiä. Länteen kuuluu myös muita maita, eli lännellä menee lujaa. Valtasaaren mukaan lännellä on kuitenkin kolme isoa haastetta, jotka ovat ydinaseiden paluu maailmanpolitiikan näyttämölle, teknologioiden nopea ja raju kehitys sekä ilmastonmuutos. Otsikko on tarkoituksella on herättelevä, koska Valtasaarea huolettaa erityisesti se, ettei EU:lla ja yleisesti lännellä ole selkeää yhteistä strategiaa, jonka avulla länsi tulisi menestymään jatkossa. Ehkä sellainen kuitenkin löytyy.

Valtasaaren teos on sujuvalla ja kielirikkaalla tavalla kirjoitettu, joka puree kaikkiin lukijoihin. Vaikka käsiteltävä aihe on vakava, mutta Valtasaari on kuitenkin säilyttänyt kuuluisan, hyvän huumorintajun. Tarinoita ja sutkautuksia teoksessa riittää yllin kyllin.

Monet yrittäjät ja yritysjohtajat hakevat itselleen esimerkkejä monista eri henkilöistä. On kyse sitten yrittäjistä, yritysjohtajista, urheilijoista, muusikoista, sotasankareista, näyttelijöistä, tiedemiehistä, filosofeista, runoilijoista, diplomaateista ja monista muista. Markkinoille on ilmestynyt uutuusteos, joka voi kutkuttaa monia digitaalisen aikakauden henkilöbrändejä ja vaikuttajamarkkinoijia, jotka hakevat vastapainoa sille, että nykyajan johtamisoppaat ovat täynnä pehmeitä johtamisarvoja.

Amerikkalainen Time-aikakauslehti valitsi hänet vuoden henkilöksi vuonna 2007 ja hänen epäillään olevan maailman rikkain mies. Kyseessä on Suomen rajanaapurin, eli Venäjän presidentti Vladimir Putin, josta on kirjoitettu lukuisia kansainvälisiä teoksia vuosikymmenten aikana, jotka ovat enimmäkseen edustaneet angloamerikkalaisia näkökulmia. Länsimainen kirjallisuus esittää Putinin usein hyvin kielteisellä tavalla, jossa hänet esitellään lännen suurimpana vastustajana.

Venäjän viralliset televisiodokumentit esittävät Putinin valtiomiesmäisellä tyylillä, joissa annetaan mahdollisuus myönteisen mielikuvan muodostumiseen. Edellämainittua tyylilajia harjoittavat myös länsimaiset mediat, kun he tekevät haastatteluja omista valtionpäämiehistään. Suomalaiset eivät ole myöskään mikään poikkeus.

Kirjamarkkinoille oli kuitenkin jäänyt mittava aukko, koska yksikään suomalainen kirjoittaja ei ollut tehnyt Putinista teosta. Nyt tähän asiaan on tullut muutos, koska toimittaja Arvo Tuominen on kirjoittanut teoksen Vladimir Putin - Koko tarina - Suomi ja Venäjä (Readme.fi, 2019).

Tuomisen teos asettuu tyylilajillaan välimaastoon, jossa toki käsitellään vaikeita kysymyksiä. Teoksessa annetaan myös mahdollisuus Putinin ja Venäjän toimintaan inhimillisestä näkökulmasta. Eli teos on tasapainoinen, jossa tarkastellaan Putinin toimintaa lännen ja Venäjän näkökulmista. Teoksessa ei käsitellä pelkästään Putinin henkilöhahmoa, vaan lukijaa viedään keisarillisen Venäjän, Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kautta tähän päivään asti. Keisarillisen Venäjän osuus on tietysti suppeampi, koska tärkeiden maailmanpoliittisten tapahtumien kautta seurataan sitä, että miten pietarilaisesta katutappelijasta tuli Venäjän presidentti.

Putin palautti järjestyksen Venäjälle ja hänen valtakauden aikana Venäjä ja venäläiset ovat vaurastuneet mittavalla tavalla. New York, Lontoo, Monaco, Marbella, Helsinki ja monet muut paikat ovat saaneet nauttia venäläisen rahan saapumisesta. Venäjän taloudellinen nousu on näkynyt erityisesti Pietarin ja Moskovan kaduilla, jonka länsimaiset kulutustottumukset ovat vallanneet sekä kaupunkeja on modernisoitu mittavaa vauhtia. Moskovassa on tehty viimeisten vuosien aikana mittavia kunnostustöitä, joiden avulla kaupungista tehdään viihtyisämpi ja modernimpi. Venäjä on sekasortoisen 1990-luvun jälkeen ehtinyt järjestämään talviolympilaiset, jalkapallon MM-kisat ja F1-kilpailuja, eli Venäjän nousu on ollut kovaa luokkaa. Taloudellisia haasteita tietysti on ja nämä asiat tiedostetaan.

Putinilla on myös läheinen ja myönteinen suhtautuminen Suomea kohtaan. On sanottu, että Putin oppi markkinatalouden ensimmäiset käytännön askeleet Turussa. Tämän takia on ollut luonnollista, että Turulla on vahvat suhteet Venäjälle. Venäjän entistä suuriruhtinaskuntaa, eli Suomea jopa ihaillaan Putinin toimesta.

Monet pitävät häntä korvaamattomana johtajana, eli hän on kuin Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen, joka sai nauttia tukijoiden suursuosiosta aina viimeisiin päiviin asti. Kekkonen oli myös oman ajan macho-johtaja, joka hiihti, juoksi, kalasti, metsästi ja ryyppäsi. Putin taas hevosratsastaa, kalastaa, metsästää, pelaa jääkiekkoa, ajaa F1-autoa ja harrastaa judoa.

Tuomisen kirja on mainio teos, joka valottaa Putinin henkilöhahmoa, mutta antaa myös hyvän katsauksen nyky-Venäjään. Olisi toivottavaa, että kirja tulisi monille eri kielille, koska suomalainen näkökulma voi olla juuri sitä mitä kansainväliset lukijamarkkinat voivat tarvita.

Video: Caviar-luksusmerkki näyttää kuinka Nokian 3310 saa reippaan venäläisen ehostuksen.