Slush 2025 on tärkeä startuppien ja sijoittajien kohtaamistapahtuma.
Slush 2025 on tärkeä kasvuyrittäjyystapahtuma. Koko viikon pituiseksi päätapahtuman ja oheistapahtumien kimaraksi laajentunut teknologiatapahtuma kokoaa yhteen sijoittajia ja startuppeja. Slushia on kuvailtu “BurningMan kohtaa TED-talkit”. Tapahtuma on kasvanut suureksi ja tänäkin vuonna on myös täysin loppuunmyyty. Slush järjestetään tänä vuonna suunnilleen saman kokoisena kuin viime vuonna, mutta painopiste on entistä enemmän startup ja sijoittajalähtöinen.
Huippuvuonna 2019 Slushissa oli 25000 osallistujaa, mutta silloin järjestäjät saivat valituksia siitä, että paikan päällä oli liikaa bisnesihmisiä ja turisteja, joilla ei ollut mitään tekemistä startuppien tai sijoittamisen kanssa. 2023 vuonna slushissa oli 13000 osallistujaa.
Slushin CEO Aino Bergius ja President Elin Dölker korostivat Slushin avajaisissa sijoittajien ja startuppien suurta määrää ja kertoivat, että tapahtumaan on sovittu 25000 tapaamista ennakkoon.
Slushissa olevien sijoittajien hallinnoitavana on 4 biljoonaa dollaria sijoitusomaisuutta yhden katon alla, mikä tekee tästä maailman suurimman sijoitustapahtuman.
Slush on merkittävä Suomelle, koska sen kautta suomalainen startup skene on saanut uusia sijoittajia ja rohkeutta kansainvälistymiseen. Slush on luonut Suomeen kasvuyrittämisen kulttuuria, menestystarinoita, uusia innovaatioita ja uutta työtä. Slushissa sijoittajat tapaavat kansainvälisiä sijoittajia ja luovat verkostoja, joiden kautta viime vuosina kasvuyritykset ovat saaneet megadiilejä, entistä isompia rahoituskierroksia ja isoja exittejä.
Slush on innovaatioille, startupeille, sijoittajille, Suomelle ja ihmiskunnalle valtava mahdollisuus. Slush ei ole vain tapahtuma, vaan osa Suomen tulevaisuutta teknologian ja innovaatioiden edelläkävijänä. Tänä vuonna Slush jatkaa matkallaan startupien ja sijoittajien yhdistäjänä – ja koko maailma seuraa tarkkana.
Buli osa jengist menee raflaan siks, ett ne haluu dokaa. Bissemestoi Stadist hittaaki joka ostarilta. Mut onneks on rafloi niilleki, ku diggaa skruudaa gutaa safkaa.
Stadi on siit magee mesta, ett on mist valkkaa. Rafloi hittaa ihan joka lähtöön. Yhet haluu hifistellä ja diggaa niit snadei piperryksii, mis kokki on funtsannu puol päivää, stellaaks se retiisin lautaselle suoraan vai vinoon. Jonku toisen täytyy saada nopeesti safkaa, ku on karmee nälkä eikä saa bungaa ku muutaman egen ja pitäs viel saada limu kaupan päälle. Kaikkien mielest kyl jotain tuplajuustomestoi ei pitäis kutsuu rafloiks. On sit muitki mättömestoi, mist saa femmal pizzan tai kebabin. Niit on vilde ja kai pizza koht julistetaan härmäläiseks kansallissafkaks lihaboltsien tilalle.
Mut onhan se kliffaa, ett voi skruudaa eri maiden safkoi, eikä tartte shingraa Stadist mihinkää. Sitä voi fiilistellä, ett on ihan ku ois jossain ulkomail. Jotkut ei kyl diggaa, jos joutuu viel bamlaan enkkuu, ku kaikki kyypparit ei bonjaa härmää. Se ois kyl snygii, jos Stadis ois jossain rafla, mis bamlattas meidän omaa kieltä – slangii. Siel pluggais menus tsieguraa, fisuu, fläsäsoosii ja botlareit tai muit perinteisiä stadilaissafkoi. Jälkkäriks voi divaa tsufet ja skruudaa bulkit. Se ois piristävä poikkeus kaikkien mestojen joukos, mis blisataan lattee, espressoo tai cappuccinoo ja tacoi, nachoi, sushei ja muit safkoi, minkä nimiikään ei aina bonjaa.
Ehkä joku vaik jo funtsii slangiraflaa. Nyyii mestoiha tulee nopeemmi ku niit ehtii testaa. Ja sit on kaikki gamlat helmet, mihi jengi haluu skruudaan vuodest toiseen. Siin on oma fiiliksensä, ett voi tsittaa samas mestas ku Sibbe tai Leinon Eikka tai Tauno Palo joskus kauan sitte. Jos siis tsennaa, ketä ne oli.
Onki mielenkiintost, ett on mestoi, mihin pitää varaa pöytä jotain puol vuotta etukäteen, vaik safkat bungaa monta kybää. Ja sit on niit, ku kituuttaa ja yrittää tsögaa bulimmin asiakkait. Vuoden tai parin pääst ne pannaan boseen, ku omistajan fyrkat on finaalis. Jotai ne niis toisis osaa duunaa eri taval, ku kerran jengi diggaa. Joskus on kyl vaan tsägäst kii, ett sun idis onnistuu ja jengi hiffaa sun mestan. Siel sattuu vaik käymään joku hemmo, jonka kaikki tsennaa, niinku lätkän skulaaja tai shungaaja. Tai sä oot perustanu sun raflan just oikeeseen mestaan.
Mut ei raflan pitäminen mikään iisi duuni oo muutenkaan. Kylhän sä sen snaijaat, ett Härmäs kaikki on kiellettyy, mitä ei oo erikseen sallittu. Tai ainaki meil on bulisti sääntöi. Ennen on ollu kyl viel dillempii. Niinku vaik se, ett joskus sata vuot sit friidut ei voinu mennä raflaan ilman kundei! Friidujen onneks Stadis oli kyl muutama poikkeuski, mis ei tällast dorkaa sääntöö ollu. Ja oli sekin monen mielest ihan hanurist, ku sulle ei blisattu brenkkuu, jos sä et skruudannu jotain, vaik smergarii. Tai se, ett kundeil piti olla skraga kaulas. Siin oli kyl portsarien mielest hyvä pointti, ett ne sai lisää bisnestä, ku niil oli narikas niit skragoi ja jossain mestois kans sprigin rotsei, mitä kundit sai londaa, ku ne bungas, ja pääs sit ineen.
Kaikkien starbujen mielest skraga ei ollu mikään dorka sääntö. Nyt ne samat starbut tsiigaa yrmeenä, ku jengi menee raflaan mis kuteis sattuu. Ne minnailee, ku enne friidut oli aina staileis kledjuis, fleda kondikses. Ja kundeil oli snygit sprigit päällä. On niit tietty vielki mestoi, mihin ei viitti mennä missään rupukuteis, ettei jengi tsiigais longaan.
Ihan mahtavaa siis, ett Stadis on bulisti erilaisii rafloi. Kuhan viel hittais ne kliffat mestat, muutki ku omat lempparit. Jos haluu koklaa jotain, mis ei oo enne ollu tai mist frendit ei oo bamlannu, kandee tsekkaa netist. Sielt hittaa iisisti vinkkei. Ja ku hogaa sen helmen, mihin haluu mennä, kandee varaa pöytä, ettei joudu gartsal spiidaan, ku ei pääsekään ineen.
Miten urbanisaatio on muuttanut Suomea 100:ssa vuodessa? Entä 1000 vuodessa? Entä 10000 vuodessa? Näihin kysymyksiin saa vastauksen kun käy katsomassa historiallisia kohteita.
Elämää 10000 vuotta sitten
Suomessa oli 10000 vuotta sitten kivikautista elämää. Ihmiset viihtyivät 20-30 henkilön kylissä, urbaaneissa ympäristöissä. Yhdessä asuessa oli helpompi järjestää työssä käynti, lasten hoito ja yhteiset metsästysretket sekä illanvietot. Suomessa asui noin 200-300 kaupunkia ja noin 6000-9000 ihmistä. Ihmiset söivät lihaa, kalaa ja kasviksia.
Urbaaneissa ympäristöissä on nautittu urbaanista taiteesta. Kuvassa Finnmarkin alueelta Altasta kalliomaalauksia.Tämä ruohokatto on tulossa taas muotiin 10000 vuoden hiljaiselon jälkeen.Ansaan tippuneesta jalopeurasta saatiin hyvää evästä.Jousipyssyllä sai metsästettyä aterian jos ansa ei tepsinyt.
Elämää 1000 vuotta sitten.
Asutus oli muuttunut 9000-vuodessa pysyvämmäksi. Metsästys ja kalastus oli edelleen tärkeitä elinkeinoja, mutta mukaan oli tullut maanviljely. Maanviljely täällä pohjolassa vaatii lannoitusta ja siihen olikin opittu kaski- ja huhtaviljely, jossa maa poltetaan, jotta siitä tulee ravinnerikasta. Suomessa asui noin 100 000 ihmistä.
Järvi on antanut kalaa. Kalastus on ruokkinut suomalaisia jo 10000 vuotta.Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. Kiven reunaan hakatut kruunut erottuvat edelleen.Suomalaista asutusta.
Elämää 100 vuotta sitten.
Suomi oli teollistunut, mutta edelleen suurin osa ihmisistä asui maaseudulla. Helsingin väkiluku oli alle 100 000 ihmistä. Suurin osa ihmisistä asui alle 1000 ihmisen urbaanissa ympäristössä. Suomessa asui noin 3,1 miljoonaa ihmistä.
Kolilla Pirunkirkossa Eero Järnefelt on kirjoittanut seinään ajatuksiaan hieman yli 100-vuotta sitten.Kalevalassa (nykyisin Venäjän puolella) Lönnrotin mänty. Perimätiedon mukaan Elias Lönnrot merkitsi muistiin runoja karjalaisilta runonlaulajilta 1834.Poro on kesypeura. Peuran metsätys on vähentynyt ja poroja kasvatetaan pohjoisemmassa Suomessa.
Suomi on hieno matkailumaa, josta löytyy paljon nähtävää.
Ilkka O. Lavas
urbaanissa ympäristössä digitaalisia viestimiä kehittävä sarjayrittäjä
EatAndTheCity - globaalisti kasvava ravintola-arvostelu konsepti
Eat.fi - löydä ravintolat läheltäsi
CityDigital - Verkkopalveluita urbaaniin elämään
City Dev Labs - Urbaaneita innovaatioita kehittävät tiimit
Lähteet:
- Tilastokeskus. Taajama-aste alueittain haettu 31.7.2017
- Pentti Virrankoski, Suomen Historia 1&2
Norjan kruununprinssi Haakon Slushissa Helsingissä 30.11.2016.
Norjan kuningas Harald V:n ja kuningatar Sonjan toinen lapsi, Norjan kruununprinssi Haakon vieraili Helsingissä Slushissa ja kehui Slush tapahtumaa ja innovaatioiden merkitystä yhteiskunnalle. Hän kertoi olevansa ylpeä siitä, että pohjoismaissa on näin mahtava tapahtuma joka kerää upeat 17000 ihmistä kehittämään maailmasta parempaa paikkaa.
Norja auttaa myös startuppeja ja kasvuyrityksiä
Valtiot voivat vauhdittaa innovaatioita tukemalla tällaisia tapahtumia ja yrityksiä. Prinssi Haakon kertoi, että Slushissa on monia Norjalaisia startuppeja ja kasvuyrityksiä, joita Norjan valtio on avustanut lainoilla ja avustuksilla.
Norjalla ja Suomella on hyvät innovaatiorahastot. Suomella Tekes ja Norjalla vastaava.
On hyvä, että valtiot kannustavat innovoimaan. Hookan muistutti innovoimaan isosti ja tekemään asioita, joilla on isoa merkitystä: terveyteen, globaaliin ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen, elämiseen, liikkumiseen tai terveyteen. Hän sanoi voivansa itsekin sijoittaa johonkin isoa ja merkityksellistä tavoittelevaan.
Menestystä ja innovaatioita elämääsi!
Ilkka Lavas
IT ja media-alan sarjayrittäjä
Sarjayrittäjä Ilkka Lavas, stagella Norjan kruununprinssi Haakon.
Tässä se nyt on! Suomen kesän huikein menopeli: Paljuvene!
Miika Mansikkamaa on tuonut Suomeen Helsinkiin ja Turkuun täksi kesäksi seilaamaan puulla lämmitettävän paljuveneen.
Lämpötila paljussa on 38 astetta ja seilatessa olo on kuin etelässä. Ajattelin ennen paljuveneeseen menoa, että veneessä on kylmä ja etten jaksa olla varmaan kuin tunnin koeajolla, toisin kävi. Kaksi tuntia vierähti niin nopeasti ja hiki oli päässä kun vesi on niin lämmintä, että paljussa olisi voinut lillua vaikka koko päivän.
Paljuveneessä tulee lämmin!
Tuuli tai viileä sää ei haittaa. Hiki tulee varmasti! Paljuveneellä seilataan suojaisissa paikoissa, jonne tuuli ei pääse, joten tuuli tai viileä sääkään ei haittaa paljuilukokemusta. Suomalaisillahan on tapana käydä paljussa jopa talvellakin, joten kesällä paljuvene on vieläkin huikeampi ja mieltä lämmittävä kokemus.
Paljuveneelle lähdössäPaljuveneestä voi vaikka pulahtaa meressä uimassa jäähdyttelemässä. Vasemmalla Ilkka Lavas ja oikealla paljuveneen yrittäjä ja kippari Miika Mansikkamaa.Paljuveneeseen saa ottaa omat juomat mukaan.
Paljuvene sopii vaikka firman virkistyspäivään tai polttareihin ohjelmanumeroksi. Paljuveneen vuokra maksaa 180€ / 6-8 henkilöä eli noin 22,5-30 euroa per nenä. Lisäksi kannattaa ottaa oma kapteeni, jotta voi nauttia rauhassa omia virvoitusjuomia.
Paljuveneen vesi lämmitetään puilla.
Kävimme testaamassa Paljuveneen ja seilasimme Helsingin edustalla. Paljuvene on huikea uutuus Suomen kesään! Paljuvene on mieltä lämmittävä kokemus. Kaikki ohikulkijat vilkuttivat ja tulivat hyvälle mielelle. Paljuvene on todellinen valopilkku Suomen kesässä. Mahtavaa!
Ilkka Lavas ja Jasper Pääkkönen Löylyn terassilla.
Mikä voi olla suomalaisempaa kuin savusauna ja terassilla hengailu. Suomi on saunan kotimaa ja vasta-avattu Löyly alleviivaa suomalaisen saunan kauneutta.
Yli 1800 neliöinen Löyly -sauna löytyy Hernesaaren rannasta. Taustalla on Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Royal Ravintolat pyörittää Löylyssä ravintolaa, joka täyttää useiden eri kohderyhmien tarpeet. Löylyssä voi lounasaikaan syödä lounasta ja evästä saa muulloinkin. Terassi toimii. Juoma on kylmää.
Entä Löylyn sauna? Onko hyvät löylyt?
City testasi Löylyn löylyt. Oli hyvät! Suosittelen!
Ai mitä maksaa? No 19 euroa. Uikkarit mukaan, koska saunat ovat sekasaunoja ja meri on raikasta.
Löylyn terassiLöylyn takkahuone
Lue myös juttu, kun Löyly oli vielä vasta suunnitteluasteella.
Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä on Hoitokoti Päiväkumpu -konsernia luotsaavat sisarukset Anne Kangas ja Ville Väätäinen. Palkinto jaettiin Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien yhteisön HYNY:n 10-vuotisjuhlagaalassa.
Hoitokoti Päiväkumpu –konserni on helsinkiläinen perheyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen elämäniloa ja mukavuutta lisääviä hoito- ja siivouspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yritystoiminta käynnistyi vuonna 2001 kolmen sisaren toimesta ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2007. Konsernin toimitusjohtaja Anne Kangas on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta 2001 alkaen ja talousjohtaja Ville Väätäinen tuli mukaan toimintaan pari vuotta myöhemmin. Konsernin liikevaihto on vuonna 2016 noin 10 milj. euroa. Yritys työllistää noin 160 työntekijää.
Hoitokoti Päiväkumpu -konsernin tavoitteellinen kehittäminen, jossa on panostettu ihmisläheisyyteen ja toiminnan laadukkuuteen sekä yrityksen vahva kasvu vakuuttivat kilpailun tuomariston. Yritys on laajentanut palvelutarjontaansa hoitokotitoiminnoista kotihoito- ja kotisiivouspalveluihin ja kasvattanut työntekijämääräänsä. Yritys on myös loistava esimerkki onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta.
”Meillä on ollut kunnia jatkaa, kehittää ja kasvattaa Päiväkumpua. Päiväkummussa on ilo työskennellä upeiden ammattilaisten kanssa asiakkaidemme parhaaksi. Tällaiset palkinnot saavutetaan aina tiiminä”, iloitsee Anne Kangas.
Helsingin Yrittäjät palkitsee Vuoden nuoren yrittäjän vuosittain. Valinnan tekee raati, johon tänä vuonna kuuluivat Terhi Salosaari, Helsingin Uutiset, Sanni Kaikkonen, HYNY, Matti Petteri Pöntiö, Helsinki Think Company, Valentin Babitzin, NewCo YritysHelsinki sekä Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät.
Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinto on alle 35-vuotiaalle yrittäjälle myönnettävä tunnustus yrittämisestä. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita ja voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen tai yrittäjäasenteeseen liittyen. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista arvostettuun valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä –kilpailuun, jonka voittaja ratkotaan 20.5.2016 Get Together –tapahtumassa Jyväskylässä.
La Maison ravintolassa ruokalistan pääosassa ovat ”petits plats” eli taidokkaat pikkuannokset.
Tehtaankadulle Helsinkiin avattiin tänään La Maison ravintola, joka lupaa piristää eteläistä Helsinkiä moderneilla pikkuannoksilla, reilulla eurooppalaisella ruoalla ja artesaaniviineillä. Nappasin TableOnlinesta varauksen ja kurvasin Tehtaankadulle.
La Maison, Tehtaankatu 21, Helsinki
Meitä vastaanotti ravintolan co-founder ja ravintoloitsija Mari Kärkkäinen sekä lähes koko henkilökunta. Olimme vasta avatun ravintolan ensimmäiset asiakkaat, mutta illan aikana kävi selväksi, että emme varmastikaan ole viimeiset asiakkaat. Ai miksi?
No ensinnäkin: ruoka oli hemmetin hyvää. Ruoka oli oikeasti modernia, hyvännäköistä (kyllä, jopa instagramissa annokset saivat paljon likejä). Ravintoloitsijalla on kokemusta aikaisemmista menestyneistä ravintoloista ja keittiömestarin rakentama ruoka sisälsi kivoja yllätyksellisiä, ryhtiä ja raikkautta tuovia rohkeita makuja (en viitsi paljastaa mitä, käy itse kokeilemassa vaikkapa karitsaa).
Karitsaa ja yllätyksiä :)
La Maisonin ravintoloitsijana toimii Huvilakadun La Petite Maison ravintolan perustaja Mari Kärkkäinen. Keittiömestari David Alberti on kartuttanut osaamistaan huippuravintoloissa kahden ja kolmen Michelin-tähden ravintoloissa mm Gordon Ramsayn, Joel Robuchon ja lontoolaisen Le Gavrochen Michel Roux Jr:n opissa.
Kukkakaalista saa herkkua, kun siihen sen friteeraa ja laittaa kaveriksi vähän yllätyksiä :)
David Albertin kertoo, että hänen ruokafilosofian kulmakiviä ovat eettisyys ja ehdottoman tuoreet, läheltä hankitut raaka-aineet. Raaka-aineet hankin tuottajilta, joiden toimintaan ravintoloitsijat ovat käyneet tutustumassa henkilökohtaisesti. Karitsa tulee onnelliselta tilalta, jossa karitsat saavat kulkea ja syödä vapaasti. Oreganon, timjamin ja kaprikset poimii ja säilöö Davidin Kreikassa asuva äiti.
”Raaka-aineiden ehdottoman tuoreuden vaatimuksen opin Gordon Ramsaylta. Aloitamme aina puhtaalta pöydältä eli valmistamme lähes kaikki ruoat joka päivä alusta alkaen”, David kertoo.
Alkuruoka: VILLISIIKAA, suolattua siikaa, kyssäkaalia, piimää ”naturel”, tilliä ja krutonkeja
La Maisonin ruokalistan pääosassa ovat ”petits plats” eli taidokkaat pikkuannokset, joissa on vaikutteita tapaksista, antipasteista ja venetsialaisten viinibaarien cicchetti -pikkupurtavista.
Mari Kärkkäinen esitteli takahuoneen kabinetin, jonne mahtuu 16 henkeä pitämään kokousta. Taulu kertoo hyvästä johtamiskulttuurista.
Niiden lisäksi tarjolla on jaettavia bistroruokia, päivän annoksia sekä vaihtuva Signature-maistelumenu, jossa on joko neljä, seitsemän tai kolmetoista pikkuannosta.
Ravintola La Maison, HelsinkiRavintola La Maison, Helsinki
Suosittelen. Hintatasokin oli ihan "maltillinen", kuten ravintoloitsija lupaa. Tämän tason ateria olisi voinut maksaa helposti stadissa 30% enemmänkin.
Mustikkamaalle, korkeasaaren viereen on avattu uusi seikkailupuisto. Puistossa on turvallisia kiipeilyratoja lapsille ja aikuisille.
Korkee seikkailupuisto tarjoaa seikkailua kaikenikäisille.
Puistossa kiipeillään turvavaljaiden kanssa, jolloin kiipeily on turvalliseta. Korkeen Kanto -radat on suunniteltu erityisesti kaikkein pienimmille seikkailijoille. Lapsille on kolme rataa. Samalla radat haastavat ja kehittävät seikkailijoiden tasapainoa sekä motorisia ominaisuuksia.
Korkee seikkailupuistossa riittää kiipeämistä.
Korkee Latva -radat on sijoitettu 3-12 m korkeudelle. Viisi eritasoista rataa antavat haastetta kaikentasoisille seikkailijoille. Radoista kolme ovat keskivaikeita perusratoja, jotka soveltuvat erinomaisesti aloitteleville seikkailijoille sekä esim. perheille yhdessä edettäviksi.
Korkeat haastavammat radat ovat 3-12 m korkealla.
Lisäksi puistosta löytyy kaksi hieman vaativampaa rataosuutta, yhteensä 18 tarkkaan harkittua tehtävää, jotka haastavat tekniikkaasi ja voimiasi perusratoja enemmän.
Tapasin yrittäjä Mikko Saavalaisen, joka kertoi kauden lähteneen mukavasti käyntiin. Katso haastattelu tästä:
Seikkailupuisto Korkee
Mustikkamaanpolku 2
00570 HELSINKI
korkee.fi
Don Huonot veti 25 v keikan Helsingin jäähallilla 28.2.2015. Keikka oli loppuunmyyty ja yleisöä oli hyvin paikalla jo lämppäreiden (Maj Karma ja Egotrippi) aikana.
Keikka piti alun perin pitää pienemmässä paikassa, mutta lippujen kysyntä oli niin kovaa, että Donkkarit uskalsivat siirtää keikan jäähallille. Basisti Jukka Puurula kertoi haaveillensa aina soittavansa jäähallilla, johon laulaja Kalle Ahola vitsaili, että Jukka Keravalla asuvana varmaankin tarkoitti Helsingin jäähallin sijasta Keravan jäähallia.
Don Huonot 25 v juhlakeikka Helsinki jäähalliLavashow oli laadukasta ja mukavasti höystetty pyrotekniikalla, savulla ja liekeillä. Don Huonot 25 v juhlakeikka Helsinki jäähalliSeireeni biisin aikana nähtiin tuttu hattu, joka lensi tietenkin yleisöön kappaleen päätteeksi. Don Huonot 25 v juhlakeikka Helsinki jäähalli.Yleisön älypuhelimien määrästä päätellen keikka tuli varmasti hyvin dokumentoitua. Don Huonot 25 v juhlakeikka Helsinki jäähalli.Don Huonot 25 v juhlakeikka Helsinki jäähalli.Don Huonot sai yleisön jälleen pogoilemaan.
Keikalla kuultiin kaikki hitit ja myös uutta tuotantoa. Uudesta tuotannosta kuultiin Salaisuus (2014) sekä Surunkerääjä(2014). Surunkerääjä biisin aikana lavalle nousi lahjakas laulaja ja aina niin ihana Laura Närhi.
Don Huonot feat Laura Närhi - Surunkerääjä
Keikalla nähtiin Laura Närhen lisäksi vierailevina artisteina Don Huonojen kitaristi Joonas Pirttilä bändin alkuajoilta (1989–1992) sekä Järvenpäästä kotoisin oleva Karri "Paleface" Miettinen.
Don Huonot 25v juhlakeikalla vieraili myös Paleface
