Kuka Runeberg?

Lounaspöydässä lenteli kysymyksiä: Mikä liputuspäivä tänään on? Ai Runebergin päivä? Mitäs kaikkea se oikein touhuskaan? Miten videolla vedetty kansallislaulu, eli maamme laulu liittyy Runebergiin? [b]Mitä Runeberg sai aikaan?[/b] Runebergin päivänä on hyvä palata vähän ajassa taaksepäin. Runeberg eli aikana, jolloin ei ollut blogeja. Some oli naisten ompeluseura tai ukkoklubi. Runeberg hengaili paljon [url=http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman]Snellman[/url]nin ja [url=http://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_L%C3%B6nnrot]Elias Lönnrot[/url]in kanssa ja koska frendit kirjoitteli paljon, niin Johan myös kirjoitti. Kaikki suomalaiset eivät silloin edes osanneet kirjoittaa tai lukea. [b]Johan Ludvig Runebergin kirjoittamia juttuja[/b] Jos Runeberg eläisi tänä päivänä, hän varmasti blogaisi paljon ruotsin kielellä. Silloin ei ollut blogisysteemeitä eikä nettiä, niin Runebergin piti tyytyä mustekynään ja toivoa, että joku tuuttaisi tekstit painokoneeseen ja lähettäisi niitä hevoskuljetuksella jaeltavaksi kyliin ja kaupunkeihin. Runeberg tykitti tekstiä mm seuraaviin teoksiin: – Vänrikki Stoolin tarinat 1848 – Maamme-laulun sanat (ensimmäinen runo Vänrikki Stoolin tarinat-runokokoelmassa) – Helsingfors Morgonblad -lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli (painos 400 kpl) – Runot, 1830 – Hirvenhiihtäjät, 1832 – Runot. Toinen vihko, 1833 – Hanna, 1836 – Nadeschda ja Jouluilta, 1841 – Runot. Kolmas vihko, 1843 – Kuningas Fjalar, 1844 – Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860 – Salamiin kuninkaat, 1863 Runebergin aikakauden räppi oli runoutta ja sitä vedettiin sen aikaisilla soittimilla. Runebergin äidinkieli oli ruotsi ja siksi ylläolevat teokset Johan kirjoitti ruotsiksi. [b]Maamme laulun alkuperäissanat on Runebergin kirjoittamat[/b] [quote]Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet. Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää, sen salot, saaret, manteret ne meist on kultaiset. Ovatpa meille rakkahat koskemme kuohuineen, ikuisten honkain huminat, täht´yömme, kesät kirkkahat, kaikk´kuvineen ja lauluineen mi painui sydämeen. Täss auroin, miekoin, miettehin isämme sotivat, kum päivä piili pilvihin tai loisti onnen paistehin, täss Suomen kansan vaikeimmat he vaivat kokivat. Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen? Täss on sen veri virrannut hyväksi meidänkin, täss iloaan on nauttinut ja murheitansa huokaillut se kansa, jolle muinaisin kuormamme pantihin. Tääll´olo meill on verraton ja kaikki suotuisaa, vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kallimpaa? Ja tässä, täss´ on tämä maa, sen näkee silmämme. me kättä voimme ojentaa ja vettä rantaa osoittaa ja sanoa: kas tuoss´ on se, maa armas isäimme. Jos loistoon meitä saatettais vaikk´ kultapilvihin, mis itkien ei huoattais, vaan tärkein riemun sielu sais, ois tähän köyhään kotihin haluamme kuitenkin. Totuuden, runon kotimaa maa tuhatjärvinen miss´ elämämme suojan saa, sa muistojen, sa toivon maa, ain ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen. Sun kukoistukses kuorestaan se kerran puhkeaa, viel lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa.[/quote] Paavo Cajander on ylläolevan suomentanut Runebergin runosta.

[b]Runebergin vaimo väänsi kuuluisan tortun[/b] Näkyvin Runebergin osakseen saamista kunnianosoituksista on Runebergin päivä, jota vietetään vuosittain runoilijan oletettuna syntymäpäivänä 5. helmikuuta ja joka on vakiintunut liputuspäivä. Päivää juhlistetaan syömällä Johanin vaimo Fredrikan kehittelemiä runebergintorttuja, makeita leivonnaisia, joilla Runeberg tietenkin herkutteli.

Hyvää Runeberginpäivää! Menestystä elämääsi! Ilkka O. Lavas sarjayrittäjä