🙂

Tänään heräsin hymy naamalla ja heti soi puhelin- rakas ystäväni siellä soitteli ja kertoi kuinka sekopäinen on:D Kesken aamupalan radiosta soi Valvomon ”Mikä kesä”-biisi ja täytyi heti laittaa jalalla koreaksi….

Mun piti tää viikko pyhittää vaan kotona olemiseen. En VARMASTI tee kuin pakolliset perjantai- ja lauantai-illat.. Just niin. Viimeyön olin töissä (tosin aika kului rattoisasti lätkää ja Euroviisuja katsoen) tänään…

Nytkö se takatalvi sitten tulee! Apua, karvat pystyssä koko ajan ja pimeätäkin on kuin ryssän helvetissä. Eikös tuon kelin pitänyt lämmetä viikonlopuksi, mitä? Onneksi on perjantai, on taas tauko paikallaan….

ETSIN SEURAA TÄLLE PÄIVÄLLE JA JOS KAIKKI HYVIN NIIN HUOMISELLEKIN… OON 22V MIES

kohta niitä taas kokeillaan, siis mun siipiä kestääkö ne? ja suhde, kestääkö se? tiedän jo; kestää. olet niin rakas!

Jo ainakin vuoden olen miettinyt blogin kirjoittamista. Sellaista anonyymiä. Siis että en kirjoittaisi tällä nimimerkillä jonka takana olevan ihmisen monet tuntevat, vaan ihan täysin tuntemattomana. Ja sitten kertoisin elämästäni 100%…

Ei hitto, oikeasti. Enää kaksi viikkoa ja sitten pitäisi olla ammatti takataskussa. Se on samalla sekä hienoa että pelottavaa.

olenko jo maininnut vihaavani kateellisia pilalle hemmoteltuja ihmisiä? Tää tyttö menee vieraille avautumaan päähänpistostaan. Pikku prinsessa. Loppujen lopuksi päätyy pahoinpitelemään täysin tuntemattoman ihmisen ja syyksi näen vain huonon itsetunnon. Miten…

ajattelin. entä jos kuolen eikä kukaan saa tietää mitä ajattelin. se olisi hyvinkin reilua elämän kannalta. mutta toisaalta se olisi elintärkeää elämälle. se tieto. tieto minun olemassa olostani. — kakkaa.