Epävarmuutta. Sitä on ilmassa niin, että voi käsin koskettaa. Nyt luulen, että voisin viihtyä jonkin aikaa pehmeässä pumpulissa. Pienessä kivassa vaaleanpunaisella pumpulilla pehmustetussa luolassa missä mitään pahaa ei voisi tapahtua….

Onko kukaan muu sattunut huomaamaan sitä miten nopeasti tämä vuosi menee eteenpäin? Nyt on jo maaliskuu! Se hyvä puolihan siinä tietysti on, että kohta tulee kevät. Mutta miten minulla tänään…

Se että pystyy toiseen ihmiseen luottamaan on suuri lahja. Kohdetta eivät ehkä kaikki ympärilläni ole valmiit hyväksymään, mutta johonkin minunkin on tuettava ja uskottava. Se miten tässä loppujen lopuksi käy…

Onnistuisikohan kaikki paremmin jos lakkaisi odottamasta asioita tapahtuvaksi? Jos lakkaisi haluamasta ja toivomasta? Olisi vaan ja antaisi asioiden tapahtua omalla painollaan, eikä puuttua niiden kulkuun? Olisiko minusta sellaiseksi zombiksi? Kukaan…

” Heti ovella huulet sinun huulillasi kuin tulitikut raapaisupinnalla, äkkiä olen surullinen, viini lasissa muuttuu etikaksi. Helvetti, onko jokaisen kohtaamisen pakko olla eron ensi hetki? ” -T.T.-

Olen nyt aloittelemassa näitä kotisivuja. Katsotaan mitä tuleman pitää. Tunnelmat ovat talvisen aurinkoiset. Illalla on ohjelmassa ilmeisesti kotisivujen muokkaamista ja ihan tavallisia arkiaskareita.

” Kun aamu palaa paljaana ja sinut vielä vierelläni nään En enää tahdo salaa sua rakastaa ja kiinni sinuun jään ”

” Tämä usko tämä epäilykselle kuuro halu ja tahto joka musertumatta kestää yksinäisten öiden, täysin tyhjien, surumielisen painon Tämä usko julistaa yhteisen halun ehdottomalla suulla: Ihmeitä ei pidä odotella, ihmeitä…

Ja taas sattuu… …sattuu niin perkeleesti! Tiiliseinää päin pläsiä ja mittarissa oli ainakin 300 km/h. Ei tämä kuolemaksi vielä ole, mutta helvetin lähellä sitä! Ei ole enää sydänverta kohta mitä…

Joka kerta kun jostain rakkaasta luovun pakon edessä, se käy hieman helpommin. Joka kerta kun sydäntäni nirhaisen, se ei satu enää niin pahasti kuin edellisellä kerralla. Luovuttamista jokainen kipu joka…