Minulla on oikeus jättäytyä pois yhteisestä päätöksenteosta koska vain ja palata kun haluan. Minulla ei ole velvollisuutta olla päätöksenteossa mukana edes niin vähäisellä tasolla kuin äänestys on, jos itsestäni tuntuu, etten halua olla mukana. Laiskuudestakaan ei ole kysymys. Äänestyspaikka on aivan kotini vieressä. Saatan mennä hetkeksi katsomaan ihmisiä äänestyspaikalle.
Tiedän, että äänestämättä jättäminen siirtää päätöksenteon joillekin muille. En ole tyhmä. Entä jos haluan, että muut päättävät puolestani? Olisko tämä väärin? Tämä voisi olla valintani.
[i]Jos et äänestä, niin et saa valittaa.[/i] Väärin. Äänestämättömyyteni ei vie sananvapaudestani murustakaan pois. Saan olla äänestämättä ja valittaa kaikesta politiikkaan liittyen. Äänestäminen ei anna oikeutta puuttua toisen ihmisen sananvapauteen. Olen edelleen yhtä tasa-arvoinen kuin kaikki muutkin. Voin edelleen kommentoida iltapäivälehtien keskustelupalstoilla täysin älyvapaasti ja itseni kanssa ristiriitaisesti kuin ennenkin. Et voi asialle mitään, vaikka äänestitkin. Saatan kommentoida julkisesti jopa omalla naamallani, että pääministeri on väärässä, vaikka en edes äänestänyt. En kuulu kirkkoon, mutta kannatan homojen vihkimistä kirkossa. Tähänkin minulla on oikeus. En kuulu kirkkoon enkä äänestä, mutta kuitenkin olen osallistunut keskusteluun, joka muuttaisi radikaalisti kirkkoa. Kukaan ei voi asialle mitään. Minulla on tähän oikeus, vaikka en äänestä enkä kuulu kirkkoon.
Tällä kertaa en äänestä. Tähän minulla on oikeus eikä kenelläkään ole oikeutta syyllistää minua tästä. Ehkä ensi vaaleissa poliittiset teot, keskustelukulttuuri ja ehdokkaat ovat sillä tasolla, että äänestän. Ehkä olen itsekin viisaampi ja kypsempi äänestämään. Nyt käytän oikeuteni olla äänestämättä eikä kukaan voi asialle mitään.