Vastauksia

"Elä omaa elämääsi, älä ole täytettä kenenkään toisen elämässä."

Mulle käy joskus (paskat: usein, jopa aina) niin, että funtsin jotain juttuu ja saan vastauksen siihen probleemaan ihan jostain ihme kautta. Joskus se tulee jonkun toisen suusta ilman, että siitä asiasta on puhuttu halaistua sanaa, joskus se ilmestyy kirjotettuna tekstinä jossain toisessa yhteydessä. Ääniä ei kuulu mun päässä, vielä kuitenkaan…

Kai tosta pitäis sitte olla ilonen. Mä olen muutenkin sitä mieltä, et en ala kenenkään fantasioita täyttelemään. Varsinkin, kun etukäteen tiedän, että mä en ole se vastaus, vaikka joku muu luuliskin asian olevan niin. Jos sisäsesti tuntuu, että tässä on jotain feiluu, siihen kannattaa aina luottaa. Nuorempana en uskonut tota ja hukkasin hyvin paljon aikaa ja vaivaa asioihin, joista ei ollu tarkotuskaan tulla mitää. Vaikka mä sen tiesinkin.

Joskus ihmisel on sellasii outoja harhakuvitelmia, että vois vaikuttaa asioihin. Muuttaa jotenkin väistämätöntä tyyliin "kun mä vaan päätän niin". Mut ei liikenteestäkään tule vasemmanpuoleista, vaikka kuinka haluat ajaa motarilla väärään suuntaan (omasta mielestäs se on oikea suunta, tietenki!). Miksi elämästä pitäis ehdoin tahdoin tehdä vaikeeta, kun se ei sitä missää nimessä ole?

Joo. Mitäköhän tässä sitten tekisi. Jos olis, kuin ei olisikaan – vaikka siitä tulee taas kauhee tappelu ja pettymysten vyöry muualta. Pah, ei oo mun asiani.

EDIT:

[URL=http://www.mtv3.fi/uutiset/it.shtml/facebook-profiilisi-saattaa-paljastaa-mielenterveysongelman/2013/02/1700753]Facebook-profiilisi saattaa paljastaa mielenterveysongelman[/URL]. Onpa hyvin, hyvin mielenkiintoinen tutkimus taas. Mä nyt en ymmärrä tota, että jengi ottaa naamakirjankin niin kauheen tosissaan. WTF? Onko nyt ihan oikeesti menty siihen, että käytös jossain turhanpäiväisessä sosiaalisessa mediassa antaa hirveen luotettavaa kuvaa ihmisestä? "Tutkimuksen tekijöiden mukaan sosiaalisten verkostojen käyttäjäprofiilit tarjoavatkin uudenlaisen ja ainutlaatuisen tavan tutkia ihmisen psyykettä. Tutkijoiden mukaan sosiaalisen verkoston käyttäjätiedot voidaan nähdä esimerkkinä henkilön luontaisesta käytöksestä."

Esimerkkinä. Taitaa olla ratkaiseva sana. Kun ottaa huomioon esmes sen, että suuri osa mun omista ystävistä (niistä ihan oikeista ystävistä, ei "kavereista") ei oo edes facebookissa saati missään muussakaan hömppäjutussa mukana. Mikäköhän hirvee johtopäätös tästä pitäis vetää? Se, että mussa on mielenterveysongelmia, kun huvitan itteeni netissä siellä täällä ja ne ei? Voi sylvi, buahhhahhhah! Mitäköhän Karim on tästä mieltä…. 😀 😀