Kuuma kivi

  • late_k

Nyt on elokuu, vielä on kesää jäljellä. Helle kuulemma jatkuu vielä, voi vittu kun vituttaa. Jos sisällä on ollut kolme viikkoa yli kolmekymmentä astetta lämmintä, ja ilta-aurinko paistaa ikkunasta, alkaa raja tulla vastaan. Mutta ennusteet puhuvat toiseen suuntaan. Sää jatkuu tavallista lämpimämpänä lokakuulle asti. Tai sitten keskiarvot joihin ennuste perustuu, ovat vanhentuneet. Ja sää jatkuu normaalina. Ei voi taata, mutta kesä loppuu aina elokuuhun.

Kaikkeen tottuu, myös kuumuuteen mutta Suomen kesä on lyhyt. Juuri kun elimistö alkaa tottua, ilma viilenee. Viilenee, vaikka olisi lämpimämpää mihin on vuodenaikaan nähden totuttu. Tällä viikolla on ollut lämpömittarin mukaan viileämpää, mutta ei sitä huomaa. Viiden asteen pudotus 29:stä 24:ään ei ole sama kuin pudotus 20:stä 15:sta. Jälkimmäisessä eron huomaa ja takin kotiin unohtaminen voi vilustuttaa, jos tuulee tarpeeksi kovaa. Sama riski piilee jos kotona pyörii tuuletin yötä päivää. Elimistö altistuu vedolle ja voi tulla flunssa. Sateet viilentävät ilmaa, mutta kosteuden kohoaminen saa sen tuntumaan kuumemmalta. Kostea ilma kuivattaa elimistöä enemmän kuin kuiva. Pitää muistaa juoda.

Kuumassa säässä ajatuksia on vaikea pitää koossa. Mielessä ei liiku mitään ja jos liikkuu, mikään ei kuulosta järkevältä. Kuin olisi lievästi päihtynyt selvin päin. Mutta yhden nauttiminen ei vastaa kahta. Se vain konkretisoi tunteen, että olisit nauttinut yhden. Yöllä ei saa nukutuksi. Nukahtaminen kestää pari tuntia ja yöllä herätään omaan hikoiluun. Aamulla olo tukala, kun ei ole juonut moneen tuntiin. Päätä särkee ja ylös pääseminen kestää tunnin. Aamuvirkut nukkuvat hyvällä säkällä kahdeksaan asti, aamu-uniset puoleen päivään.

Kun loma loppuu, se on monelle painajainen. Vaikka työssä viihtyisi, pitää tottua heräämään ennen ylösnousua. Mutta illalla uni ei tule yhtään aikaisemmin niin kauan kuin on valoisaa. Syntyy lievä univaje, joka helpottaa syksymmällä. Ja ensimmäinen viikko on aina pelkkää valittamista. Jos sinä et valita, sinulle valitetaan. Moni olettaa, että ensimmäisenä työpäivänä loman jälkeen olisi lupa ottaa kevyemmin. Vaikka tietää mitä tehdä, ei haluta tehdä, koska ollaan vielä henkisesti loman puolella. Jos ensimmäinen työpäivä on kiireinen, illalla ollaan närkästyneitä, kun lomafiilis katosi niin nopeasti. Jos ensimmäisestä päivästä koituu rauhallisempi perustöiden puolesta, sinulle annetaan iso kasa pikkuhommia, joita on tapana hoitaa hiljaisina aikoina. Se vasta närkästyttää. Olisi edes yhden päivä antanut odottaa. Ei. Sama kuin loman alla viimeisestä työpäivästä toivottaisi rauhallisempaa tai loma menee pilalle ja harkitaan sen kuluttamista uuden työn etsimiseen. Se vasta tyhmää on. Etsitään uutta työtä koko kesä. Ei löydetä ja mennään takaisin vanhaan. Onko siinä enää motivaatio kohdallaan vain siksi, että lomalle jäätiin kiireisen kauhunpäivän jälkeen. Päivän joka oli todella hiljainen verrattuna siihen, mikä odotti lomalta palatessa. Loma on loma ja työ on työ. Ei ole mitään välivaiheita. Tai on, viimeiset lomapäivät. Silloin pitää olla jotain todella aikaa vievää tekemistä tai ajattelee töihin paluuta taukoamatta. Mutta haittaako se? Toivottavasti ei. Toisten loma loppui kun kesäsää alkoi, toiset lähtevät vasta nyt.

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus