Miten ajauduin yrityksen toimitusjohtajaksi oli, kuten yleensä, tie täynnä sattumia. Monen täysin odottamattoman käänteen kautta löysin itseni työskentelemästä yrityksessä, jonka aikeena oli avata toimipiste Suomeen ja näin päästä kiinni Suomen markkinoihin.
Työskenneltyäni pari vuotta kotikonttorissa, samaan aikaan kun kirjoittelin lopputyötäni kauppakorkeakouluun olin vielä täysin tietämätön siitä mitä tulisi tapahtumaan, aluksi olin vain ja ainoastaan tyytyväinen saadessani töitä ennen valmistumistani. Niin paljon puhuttiin (ja puhutaan edelleen) ensimmäisen työpaikan dilemmasta: saadakseen työpaikan täytyisi olla kokemusta ja miten saada kokemusta, ellei saa työpaikkaa???
Näin jälkikäteen ei ongelma ole aivan näin hankala. Työnantajana monesti haen enemmän asennetta, tarmoa, halua oppia ja nöyryyttä kuin valmista 22-vuotiasta moniosaajaa, joka tietää jo kaiken. Täynnä olevaan vesilasiin on nimittäin hankala lisätä enää mitään.
Istuin siis kotikonttorissa päivät soittaen asiakkaille, varaten tapaamisia ja ajamalla tapaamisiin, josta yritin korvantaukset märkänä pähkäillä miten saisin tuotettamme myytyä. Illat taas kirjoittelin lopputyötäni ja yritin nollata ajatuksiani tapaamalla ystäviä ja urheillen.
Jotain noiden kahden vuoden aikana tein oikein, koska johtomme päätti panostaa Suomen markkinoihin ja palkata lisää ihmisiä, joka tarkoitti myös poispääsyä kontikonttorista. Tämä oli hyvä uutinen, koska vaikka usein kerroinkin tehneeni parhaat kauppani pelkissä kalsareissani kotonani, oli kahden vuoden jälkeen jo aika siirtyä eteenpäin.
Vuonna 2009 sain ensimmäisen tehtäväni esimiehenä ja sain tiimin joka koostui viidestä henkilöstä. Samaan aikaan yritys kuitenkin näki minun olevan liian kokematon johtamaan yritystä sen kasvaessa, joten vähän aikaa tämän jälkeen minulle palkattiin myös kokeneempi "kollega", joka rekrytoi myös tiimin itselleen. Hänestä oli tarkoitus tulla myös minun esimieheni aikanaan.
Ensimmäinen aikani esimiehenä meni erittäin hyvin… tai näin ainakin luulin silloin. Hieman kokeneempana näen ne monet virheet jotka onnistuin tekemään silloin ja samalla minua hermostuttaa miettiä tulevaisuutta, jolloin näen tämän päivän varmasti samalla tavalla.
Onnistuin kuitenkin siinä tärkeimmässä, eli löytämään muutaman hyvän tyypin, jotka tukivat minua samalla kuin minä tuin heitä. Suurin osa näistä tyypeistä on edelleen palveluksessani, vaikka osa heistä käväisikin muualla tutkimassa "ruohon vihreyttä".
Jonkin aikaa työskennelltyäni tuon aikaisemmin mainitsemani kokeneemman kollegani kanssa huomasin, että yhteistyöstämme ei tullut mitään. Erimielisyytemme tavoista johtaa ja päättää asioita olivat aivan liian suuria, joten päädyimme kilpakumppaneiksi.
Kisassa loppujen lopuksi kävi niin, että minä vedin pidemmän korren ja kokeneempi "kollegani" sai lähteä. Minulle annettiin vetovastuu koko Suomen toimistosta vuoden 2012 alussa ja tässä tilanteessa huokaisin helpotuksesta ja ajattelin että, nyt asiat helpottuivat.
Se oli ensimmäinen niistä monista virheistäni mitä olen tehnyt johtajana ja jatkoa seuraa…