Joskus nuorempana olin aivan mahdoton mitä tuli seksiin ja haluttomuudesta lukeminen lähinnä aiheutti hilpeyttä. Yhdenillanjuttuja ei ole juurikaan tullut harrasteltua, mutta kokeiltua kuitenkin. Parisuhdeseksi on paljon mukavampaa jotenkin. Edes silloin, kun mulla oli aivan järkyttävät yhdyntäkivut, en olisi halunnut luopua hetkeksi seksistä, mutta lopulta oli pakko. Halut kuitenkin pysyivät samana ja yritin muilla keinoin sitten harrastaa suhteessa seksiä. Suhteita on ollut keskiarvolta sen yksi vuodessa sen jälkeen kun nuo puuhailut aloitin, osa lyhyitä ja osa sitten kolme vuottakin kestäviä. Ja seksiä on ollut aina ja suhteellisen paljon.
Muutamia vuosia sitten tapahtui asia, joka vaikutti muhun tosi paljon. Ja siitä vähän eteenpäin mulle sanottiin sellaisia asioita, jotka sai mut melkein inhoamaan seksiä, jos ei suoranaisesti inhoamaan niin suhtautumaan siihen eri tavalla, siitä meni tietynlainen rentous ja huolettomuus pois. Sillä lopputuloksella, etten oikeastaan enää muista milloin olisi ihan oikeasti tehnyt seksiä mieli. Eilen aloin pohtimaan sängyssä sitä, että tällä hetkellä mua ahdistaa seksi niin paljon etten koe mielyttävänä asiana edes ajatella sitä, puhumattakaan siitä että joutuisin harrastamaan sitä silloin kun mun itseni ei sitä tee mieli. Ahdistavaa, että ahdistuu asiasta joka on itselle ollut joskus niin luontevaa puuhastelua. Vähän niin kuin ahdistuisi siitä, että pitää räpytellä silmiä.
Joten päätin pitää tauon tuosta puuhailusta ja keskittyä elämässäni muihin asioihin hetken aikaa. Josko tämä ahdistus tästä helpottaisi.
Pisin tauko seksistä taitaa olla sen pari kolme kuukautta, luulisi aikuisen ihmisen pystyvän hieman parempaankin varsinkin siinä vaiheessa kun on tällainen lukko ja ahdistus päällä.