Tosta vaan.. ja tosta!! Näin se on helppoa elämä kuin heinänteko, sitä kuitenkaan olematta. Tulee harmillisia yllätyksiä jotka pistää kerrasta suunnitelmat uusiksi. Mitkä suunnitelmat?
Väsyttää tämä hiton päätön toikkarointi pitkin maailmansivuja. Pitää nyt keskittäytyä johonkin mitä on, tehdä raakoja päätöksiä jotka voisivat johtaa haluamaani lopputulokseen. Haparointi, rimpuilu löysässä hirressä pitää lopettaa, eikä sitä muut voi tehdä minun puolestani.
Rajusti tukeudun läheisteni hyväntahtoisuuteen ja se syö minua rotan lailla vaikka hetkessä tuntuukin hyvältä. Velka on veli otettaessa..
Mitä himputtia minä nyt teen?