Tarvitsen uuden pään.
Olen kyllästynyt vanhaan päähäni, koska siellä asustavat sitkeästi vanhat ajatukseni, pelkoni, toiveeni, ennakkoluuloni ja kaikki muu roina, jonka olen kolmenkymmenen kahden vuoden aikana kerännyt matkan varrelta mukaani. Enkä tarvitse tähän kenenkään valopään kommenttia siitä, että edellä mainitut ovat juuri sitä, mistä ihmisen sielu ja peroonallisuus muodostuvat.
Sielussani ei ole suurempi vikoja, ellei viaksi lasketa sitä, että joskus se tuntuu puuttuvan kokonaan. Persoonallisuudestani olen niin viehättynyt, että vähänkään suurempi itserakkaus saattaisi aiheuttaa halkeamisreaktion. Itseriittoisena ihmisenä en ole kovin kiinnostunut siitä, millaisia angsteja persoonallisuuteni muissa aiheuttaa. Todellisuudessa mielenkiinnon puutteeni kuitenkin johtunee enemmänkin siitä, että olen pohjimmiltani aika lähimmäisenrakas. Olen varsin reilu ja lempeä niille jotka ovat sen ansainneet, toisaalta sietämätön narttu niille jotka ovat narttuilun tarpeessa. Ansaintaperusteet määrittelen toki itse ja jälkimäisellä en viittaa millään tavalla seksuaalisuuteeni.
Silti haluan uuden pään. Edes päiväksi. Irtisanon itseni olemasta minä.
Tänään en ota vastuuta muiden ihmisten asioista. En ole olkapää ja tukipylväs. En sure eroani. En riitele. En tasapainoile menneen ja nykyisyyden välillä. En ymmärrä toisten typeryyttä. En katso peiliin. En törmää epälojaalisuuteen. En tumppaa vitutustani. En ole mukava kenellekään. En pyydä anteeksi. En anna anteeksi. En usko mihinkään muuhun kuin siihen että vitutuksen määrä on vakio. En keskustele vaikeista asioista. En keskustele rakentavasti. En ylipäänsä keskustele. En käy kaupassa. Jos en olisi jo töissä, en tulisi tänne. En tee töitä. En palauta myöhässä olevia kirjoja kirjastoon. En pidä turvavyötä. En syö kevyesti. En kävele töistä kotiin saadakseni raitista ilmaa. En kampaa tukkaani. En vastaa puhelimeen. En soita kenellekään. En hymyile. En naura. En itke. En imuroi. En mene aikaisin nukkumaan. En väistä kadulla vastaantulijoita. En maksa laskujani. En yritä ymmärtää muiden ihmisten näkemyksiä. En ota vitamiinia. EN.
Tänään aion olla näkymätön. Olen kuin saippua joka luiskahtaa pois pintaansa haparoivan käsistä.