Lähdimme eilen hyvän ystäväni kanssa ajelulle kauniiseen, kesäiseen Turunmaan saaristoon. Kiitos Herralle, että soi meille kauniin sään. Olemme järjestämässä juhannusta Houtskärin srk-yhtymän leirialueelle. Kummallekkin paikka oli entuudestaan vieras, joten ajattelimme, että on hyvä etukäteen käydä paikkaa katsomassa.
Ihaillessani maisemia tuli mieleeni Raamatun luomiskertomus, jossa kerrotaan miten Jumala on luonut meille näin kauniin maan, meren, kasvit, eläimet, puut, taivaan linnut, meren elävät ja kaikenlaiset eläimet, ja miten taidokkaasti hän on suunnitellut yön ja päivän, vuodenaikojen vaihtelut, ravinnon, koko egosytteemin, ja miten ne vielä toimii keskenään harmoniassa. Miten valtavan suunnitelman ja insinööritaidon tulos tämä onkaan, jokaisella puulla ja kalliolla on oma paikkansa. Samalla tajusin miten pieni yksittäinen ihminen onkaan tämän kaiken keskellä. Miten paljon Jumala rakastaakaan meitä, kun on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, ja antanut meille hoidettavaksemme näin kauniiin ja arvokkaan luomisteoksen. Kiitos Herralle tästä.
Mieleeni tuli myös vertaus sinapinsiemenestä. Pientä ihmistä voidaan tässä myös verrata pienen pieneen sinapinsiemeneen. Kun sinapinsiemen kylvetään hyvään maahan ja saa kasvaessaan oikeaa ravintoa, niin se pystyy kavamaan suureksi kasviksi. Miten pieni ja vähäinen onkaan ihminen kaiken tämän arvokkaan maapallon keskellä. Samoin, kun ihminen, joka uskoo ja saa hyvää hengen ravintoa sekä luottaa Jumalaan, hän pystyy suuriin ja ihmeellisiin tekoihin. Kiitos Jumalalle tästä upeasta reissusta, ja kiitosta ja siunausta myös matkatoverilleni.