Miksi sinkkuäideille on paritusohjelma? Omasta mielestäni todellinen kohtaamisongelma on aina vaan kasvavan akateemisesti koulutettujen naisten joukon ja hyvin vähän kouluttautuneen miesmassan välillä.
Omien empiiristen tutkimusten pohjalta olen alkanut epäilemään, että koulutuksella todellakin on merkitystä 99% tapauksista. Vaikka kirjaviisaus ei sinänsä ihmistä kummoisemmaksi tee, niin asioiden näkeminen useammalta kantilta ja laajemmassa perspektiivissä on ominaisempaa korkeasti koulutetulle, kuin sille vaihtoehdolle. Poikkeuksia tietenkin on, mutta yleensä se viisaus näillä yksilöillä onkin sitten peräisin elämästä, joka on kohdellut tavalla tai toisella kurjasti ja pakottanut yksilön siten kasvamaan henkisesti.
Tämä johtaa dilemmaan. Ottaako mies, jota salaa pidät tyhmänä, mutta vetää puoleensa fyysisesti? Vai ottaako mies, jonka kanssa ei ole fyysistä vetoa, mutta joka pystyy kanssasi mielenkiintoiseen keskusteluun?