No vihdoin olen tehnyt Päätöksen. Hkissä asustamiseni päättyy heti, kun löydän soveltuvan luukun rakastamastani kaupungista, Tannpereelta.. En oikeestaan tajua, että miksen ole tarttunut tähän aiemmin, kun kymmenisen vuotta olen pääkaupungissa asustanut ja miltei puolet ajasta inhonnut merenrantakaupungin ilmastoa, pääkaupunkiseudun ynseyttä ja kökköjä juttuja, jotka kenties aiheettomasti liittyvät mielessäni Helsinkiin.
Vähän tietty pelottaa jättää kaikki kaverit taa ja aloittaa melko tyhjästä, mutta olkoon tämä minun kolmenkympin kohellukseni. Ja sitä paitsi, lyheneepä matka ipan matseihinkin mukavasti.. Tiistaina pitää taas körötellä eestaas, sillä Raipe pelaa viimosen runkosarjaottelunsa ja vaikka olenkin täysin rahaton niin sitä EI sovi jättää väliin.
Nyt täytyy lykkiä ilmoa joka puolelle että antakee asunto, saatte loistovuokralaisen, mutta tuo häntänsä nostaminen ei tule kovin helpolla.. Siis kyllähän mä olen ihan ihanteellinen vuokralainen, viitseliäs, hypersiisti, remppataitoinen kierrätysintoilija, joka ryypiskelee harvemmin kuin kerran kuussa eikä muutenkään älämölise, mutta jumalautra sitä on vaikea kehaista itseään tilaisuuden tullen. Että tämmönen vaan.. Mutta kyllä se siitä.
Enään puuttuu se pieni lautalattiainen mökki keskustasta, jossa on viiskytluvun keittiö ja oma piha. Mutta olen ihan realisti, joku kerrostaloluukku kelpaa minulle ja kisulleni, mutta yhdesta pidän kiinni: Hervanta – ei helvetissä.