Nyt on uudet vaelluskengät ja uudet pelikengät. Hankkiminen oli hämmentävän kivutonta – ekat sovittamani McKinleyn nahkapopot osoittautuivat mukavimmiksi ja myyjäkin suositteli niitä uskottavasti, ilman turhaa tyrkytys- ja kehuskelupuppaa. Merrellin mustat vaelluskengät olisivat olleet kova kilpailija, jos olisi löytynyt kokoja, mutta pieninkin oli liian iso.
Kyllä nyt kelpaa. Pitää tepastella ahkerasti uusilla kengillä, että ne ehtii edes jotenkuten kävellä sisään ennen reissua. Hitto nää on nätit 🙂
Tulee juhlallinen hetki kun heitän roskalaatikkoon kissan merkkaamat vanhat pelikengät. Smell in hell! Soyonoro!