Pettämisen selittely on luova prosessi
Kun mies jää kiinni pettämisestä, hän harvoin menee itseensä ja miettii hairahduksen juurisyitä. Sen sijaan alkaa luova prosessi, oikeutusten ja selitysten loputon virta: “ei se ollut edes pettämistä” “kaikki miehethän nyt…” “olin vaan niin stressaantunut”
Terapeutti Robert B. Weissin mukaan pettämisestä kiinni jäänyt mies ei useinkaan pysähdy miettimään syitä tekoonsa – vaan alkaa välittömästi etsiä selityksiä. Tässä kuusi yleisintä tapaa, joilla miehet yrittävät oikeuttaa uskottomuutensa – ja miksi ne eivät toimi.
1. “Ei se ollut edes pettämistä”
Klassikko. Tällä perustellaan kaikki stripparikeikoista “vain viesteihin”. Jos ei tapahtunut mitään fyysistä, niin eihän se lasketa, eikö?
Paitsi että lasketaan. Pettämisen määritelmä ei ole pelkkä tekninen suoritus vasan kyse on luottamuksesta. Jos tarvitsee selittää, miksi “se ei ollut oikeasti pettämistä”, se todennäköisesti oli.
LUE MYÖS: Pettäminen on uusi normi – miksi silti teeskentelemme yksiavioisia?
2. “Jos kotona olisi enemmän, en olisi…”
Toinen perusmalli on siirtää vastuu pois itsestä. Väitetään, että uskottomuus oli vain reaktio siihen, että suhteessa on ollut vähän viileämpi kausi.
Totuus on, että pettäminen ei ole parisuhteen hoitokeino. Parisuhteen ongelmat ratkaistaan puhumalla, ei hakemalla “väliaikaista helpotusta” Tinderistä.
3. “Kaikki miehethän tekevät niin”
Tämä on laiska yritys laittaa vastuu kollektiiville: “Mä vaan toimin niin kuin muutkin.”
Mutta ei, kaikki miehet eivät petä. Ja ne, jotka eivät petä, eivät myöskään selittele asiaa biologisilla vaistoilla tai miesten luonnolla.
Jos tarvitsee vedota muiden käytökseen, se on merkki siitä, ettei omaan moraaliin oikein uskalleta katsoa suoraan.
LUE MYÖS: Onko suhde arkipäiväistynyt? Näin alkuaikojen kipinän voi herättää taas henkiin
4. “Se oli vain flirttiä, ihan harmitonta peliä”
Moni väittää, että viestittely, some-flirtti tai vain vähän vihjaileva juttelu ei vielä ylitä rajaa. Mutta jos flirtti pitää piilottaa, se on jo ylittänyt sen.
Emotionaalinen uskottomuus on usein monelle jopa pahempi asia, kuin itse fyysinen teko, joten kevyt flirttailu on todellisuudessa aika kaukana kevyestä.
5. “Oli vaan stressiä”
Yllättävän moni mies perustelee pettämistä työn, paineiden tai rankan vaiheen takia. Kyllä, elämä on kuormittavaa. Mutta pettämistä ei voi luokitella stressinhallintakeinoksi samalle listalle kuin lenkkeilyä ja sarjamaratonia.
Jos uskottomuus on tapa purkaa paineita, ongelma ei ole elämäntilanne, vaan tapa käsitellä tunteita.
6. “En olisi tehnyt sitä, jos en olisi jäänyt kiinni”
Tätä ei yleensä sanota ääneen, mutta rivien välistä sen kuulee. Moni katuu kiinnijäämistä, ei tekoa.
Silloin kyse ei ole katumuksesta, vaan siitä, että tarina meni pilalle. Ja jos ainoa syy olla pettämättä on pelko paljastumisesta, kyse ei ole uskollisuudesta.
Uskottomuus ei synny heikosta hetkestä
Miehet, jotka pettävät, eivät ole kaikki hirviöitä. Mutta he ovat usein mestareita itselleen valehtelussa.
Uskottomuus ei synny yhdestä heikosta hetkestä, vaan sarjasta selityksiä, jotka tekevät sen mahdolliseksi. Ja niin kauan kuin “ei se lasketa pettämiseksi” kuulostaa uskottavalta omassa päässä, mikään ei muutu, ei suhteessa, eikä itsessä.
Lähde: Psychology Today
