Kun puoliso on poissa viikkoja tai kuukausia, ikävä ei ole vain “minulla on ikävä sinua” -sanahelinää. Se on arjen taustalla käyvä koneisto, joka vaikuttaa mieleen, kehoon ja siihen, miten suhde pysyy kasassa.
Lue myös: Monisuhteisuus ei sovi kaikille – mutta näissä asioissa moni pari voisi ottaa siitä mallia
Etäsuhteessa ikävä voi olla yhtä aikaa rakkautta, turvaa ja kipua – ja joskus heikkoina hetkinä vihaa, kun toivoisi toisen olevan läsnä.
Ikävä voi tuntua yllättävän raskaalta
Ikävä ei ole aina romanttista kaipuuta. Se voi olla myös yksinäisyyttä, turhautumista ja levottomuutta.
MIELI ry muistuttaa, että suruun voi liittyä raastavaa ikävää ja kaipausta. Siksi ikävä voi tuntua samankaltaiselta kuin menetys, vaikka suhde jatkuisi.
Etäsuhde on välitila
Etäsuhteessa puoliso on poissa, mutta ei kokonaan poissa.
Hän on viesteissä, puheluissa ja suunnitelmissa.
Tätä voi kuvata ambiguous loss -käsitteellä: tilanne on kuin epämääräinen menetys, jossa mikään ei pääty, mutta mikään ei ole täysin läsnäkään. Se kuormittaa, koska epävarmuus jää päälle.
Lue myös: Levottomat jalat: kun keho vaatii liikkeelle juuri silloin, kun haluaisit nukahtaa
Kaikki eivät koe ikävää samalla tavalla
Etäisyys aktivoi kiintymystä.
Siinä missä toinen rauhoittuu helposti, toinen alkaa huolestua. Yleensä parisuhteissa välinpitämättömämpi on hallitsevampi osapuoli ja määrää tahdin.
Toiset eivät siedä ikäväntunteita lainkaan, ja saattavat ylitsepääsemättömien tunteiden vuoksi päättää suhteen.
Aikuisten kiintymyssuhdeteoria selittää, miksi erossa oleminen voi tuntua toisesta ihmisestä pieneltä ja toisesta suurelta uhalta.
Epäsäännöllisyys tekee ikävästä vaikeampaa
Usein raskainta ei ole välimatka, vaan se, ettei tiedä milloin nähdään – tai vaikka tietäisikin, niin etäisyys saattaa tuntua musertavalta.
Väestöliitto nostaa etäsuhteen haasteiksi muun muassa epävarmuuden tapaamisista, tulevaisuuden suunnittelun vaikeuden ja sen, että suhde nojaa paljon puhumiseen ja viestittelyyn.
Viestit eivät aina tuo läsnäoloa
Viestejä voi lähettää paljon, mutta silti voi tuntua yksinäiseltä.
Ratkaisevaa on se, tuntuuko toinen olevan aidosti mukana.
Tutkimuksessa on havaittu, että etäyhteydenpidon kokemus ja vastavuoroisuus liittyvät vahvasti parisuhdetyytyväisyyteen ja siihen, sitoutuvatko etäsuhteessa olevat toisiinsa.
Toisaalta kasvokkain vietetty aika ennustaa vahvemmin ymmärretyksi tulemista ja tyytyväisyyttä.
Paluu ei aina ole pelkkää juhlaa
Kun toinen tulee kotiin, arki voi mennä uusiksi.
Yksin pyöritetty arki on voinut rullata toimivasti, mutta kun toinen palaa maisemiin, rytmi muuttuu konkreettisesti: läsnäolo, tavat ja rutiinit asettuvat uuteen järjestykseen. Iloisen jälleennäkemisen jälkeen tämä voi yllättäenkin synnyttää kitkaa ja konflikteja.
Lyhyisiin tapaamisiin voi myös kasaantua paine, että kohtaamisen pitäisi olla täydellistä. Odotukset voivat tehdä kohtaamisesta raskasta, vaikka rakkaus olisi vahvaa.
Etäsuhde tarvitsee pelisäännöt
Etäsuhde ei pysy kasassa vain tunteella, vaan ylläpidolla. Parhaiten auttaa, kun pitää yhteyttä ja luottamus on kunnossa, että jommalla kummalla on lupa olla hiljaa ilman loukkaantumista. Lisäksi riiteleminen etäsuhteessa on taitolaji: parasta on ratkoa ne puhuen eikä viestittelemällä.
Lue myös: Tiede alkaa viimein ymmärtää miten eläimet kokevat iloa
Myös etäsuhteessa olevilla voi olla yhteisiä pieniä rituaaleja, kuten sama sarjan seuraamista, samaan aikaan illasta tehtävä iltapuhelu tai jokin yhteinen ”meidän juttu”.
Parisuhteen hyvinvointi rakentuu turvallisuudesta ja vuorovaikutuksesta, ja etäsuhteessa ne pitää tehdä näkyviksi.
Ikävä kertoo, että side on olemassa
Ikävää ei tarvitse voittaa, vaan sen kanssa voi oppia elämään. Kun yhteys pelaa, ikävä ei pelkästään tunnu kuluttavalta.
Lähteet: YLE, Mielenterveystalo, Väestöliitto / Hyväkysymys, APA / Pauline Boss: ambiguous los, PW
