Vaikeasti kuvattava ilmiö
Gaslighting eli kaasuvalotus on psykologisen ja emotionaalisen väkivallan muoto, jossa toinen osapuoli pyrkii horjuttamaan toisen todellisuudentajua, muistia ja itseluottamusta.
Lue myös: 5 eri pettämisen muotoa, jotka on tärkeää osata tunnistaa
Tarkoituksena ei ole yksittäinen riita tai väärinkäsitys, vaan vallan ja kontrollin systemaattinen rakentaminen ihmissuhteessa.
Käsite on syntynyt samannimisestä elokuvasta Gaslight, jonka juoni perustuu vaimon mielenterveyden horjuttamiseen. Tarinassa mies kaasuvalottaa vaimoaan, ja Tämä psykologinen trilleri on elokuva, joka kirjaimellisesti antoi maailmalle termin gaslighting.
Se kertoo naisesta, jonka aviomies alkaa vähitellen manipuloida häntä uskomaan menettävänsä järkensä, jotta voisi peittää omat rikolliset toimensa heidän yhteisessä kodissaan.
Lue myös: Miten selvitä ilta-ahdistuksesta vastasyntyneen vanhempana?
Vaatii timanttisen pokan
Gaslightingissa toinen osapuoli saa uhrinsa epäilemään omia havaintojaan ja tunteitaan.
Hän voi kieltää sanoneensa tai tehneensä jotain, vähätellä toisen kokemuksia tai esittää tilanteen niin, että uhri alkaa pitää itseään ongelmana. Yleensä kaasuvalotusta käyttävä ihminen on mestari näyttelijänä ja uskoo melkein itsekin omiin valheisiinsa, mutta se on täydellistä piittaamattomuutta toisen hädästä ja epävarmuudesta.
Jos ilmiötä pitäisi kuvata konkreettisesti, niin kaasuvalotuksessa puoliso voi jäädä rysän päältä kiinni, muttei reagoi kuin normaalisti ihminen reagoi kiinni jäämiseen.
Siinä missä tavallinen ihminen häpeäisi käytöstään tai säikähtäisi, kaasuvalottaja voi ohittaa tyynen rauhallisesti itkevän puolisonsa ja jättää hänet täysin yksin tunnemyrskynsä kanssa.
Lue myös: Pelastajakompleksi parisuhteessa: miksi ”hyvä tarkoitus” kääntyy sinua vastaan
Jotkut kävelevät ovesta ulos tai istuvat koneelle odottamaan, että ”kohtaus” menee ohi. He eivät myöhemmin suostu asiallisesti keskustelemaan aiheesta, vaan torppaavat tyynesti kaikki keskusteluyritykset.
Lopulta ihminen saattaa kysyä itseltään, onko hän liian herkkä, vainoharhainen tai jopa ”sekaisin”.
Manipuloinnin muoto
Kyse ei ole viattomasta kommunikaatiotyylistä, vaan manipuloinnista. Gaslighting aiheuttaa usein ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä sekä heikentää itsetuntoa.
Pitkään jatkuessaan se voi johtaa siihen, että ihminen menettää luottamuksen omiin vaistoihinsa ja alkaa nojata yhä enemmän gaslightaajaan todellisuuden tulkitsijana.
Gaslighting voi esiintyä romanttisissa parisuhteissa, mutta myös perheessä, ystävyyssuhteissa ja työelämässä.
Yhteistä kaikille tilanteille on vallan epätasapaino ja se, että yksi osapuoli hyötyy toisen epävarmuudesta.
Tiinan kertomus
Tiina epäili, että hänen ystävällään oli jotain hänen miehensä kanssa. Mies kielsi kaiken, mutta ystävä ei koskaan vastannut suoraan. Kun Tiina kysyi, miksi miehen auto oli ystävän pihassa samaan aikaan kun mies väitti käyneensä vain kaupassa, ystävä mykkäkoulutti: tuijotti ulos ikkunasta tai kengänkärkiä vastaamatta yhteenkään kysymykseen.
Jos Tiina yritti saada selitystä, ystävä vähätteli, suuttui ja syyllisti. Hän vetosi omaan poikaystäväänsä, vaihtoi aihetta tai kiersi kysymykset vastakysymyksillä niin, että Tiina joutui puolustautumaan.
Kun Tiinan ja miehen ero lopulta tuli, ystävä väisti edelleen epäilyt. Välillä hän jopa lohdutti Tiinaa, kunnes eräänä päivänä totuus paljastui: he jäivät kiinni.
Tiina katkaisi välit, mutta ystävä jatkoi valehteluaan ja yritti kääntää tilanteen. Kun mikään muu ei tepsinyt, ystävä löytyi Tiinan olohuoneesta itkemästä Tiinan äidille omia ongelmiaan.
Lue myös: Ilmiö nimeltä emotionaalinen uupumus
Tiina ei vieläkään ymmärrä mistä siinä kaikessa oli kyse. Mies kuoli myöhemmin ja ystävä on ex-ystävä, josta hän ei ole kuullut vuosiin.
Lähde: Brides
