Ero toksisesta parisuhteesta ei usein ole ero vain kumppaniin, vaan myös pökerryttävä törmäys sen tosiasian kanssa, miten yksin on jäänyt.
Lue myös: Ehkäisykiista on hyvä syy päättää tapailu – ja täysin oikea ratkaisu, jos asiasta ei pääse sopuun
Moni huomaa eron kynnyksellä jääneensä jo suhteen aikana täysin yksin ja ailahtelevaisesti käyttäytyvän kumppanin varaan, koska osa ystävistä on joko vetäytynyt, häädetty tai jättäytynyt pois pelon ja häpeän vuoksi.
Ystävyyssuhteiden palauttaminen on mahdollista, mutta se saattaa viedä aikaa.
Eristyksestä seurapiireihin
Väkivaltaisessa tai kontrolloivassa suhteessa eristäminen on harvoin sattumaa. Mustasukkaisuus naamioidaan huoleksi, rajoittaminen rakkaudeksi ja käskyt meidän yhteiseksi hyväksi. Ystävät nähdään uhkana: he voivat huomata, kysyä liikaa tai tarjota tukea, jota kontrolloiva kumppani ei halua ottaa vastaan.
Moni tunnistaa tilanteen vasta jälkeenpäin. Silloin herää kysymys, jota seuraa usein häpeä: missä kaikki ovat nyt?

Kun ystävät lähtivät syystä
Kaikki ystävyyssuhteet eivät katkea hiljaa. Osa ystävistä lähtee, koska ei jaksa tai pysty katsomaan kumppanin käytöstä. Ällöttävät kommentit, rajojen ylitykset, avoin halveksunta tai uhkaava ilmapiiri ajavat ihmisiä pois.
Jälkikäteen tämä voi tuntua uudelta hylkäämiseltä. Todellisuudessa moni lähti, koska ei tiennyt miten auttaa tai pelkäsi joutuvansa itse tilanteen keskelle. Lähteminen ei aina ollut välinpitämättömyyttä, vaan avuttomuutta.
Kun yhteydenpito kiellettiin
Monille väkivaltaisesta suhteesta irtautuville tuttu lause on: “pysy kaukana heistä”. Ystävät esitetään epäluotettavina, kateellisina tai vaarallisina.
”Sen seurassa muutut ihan hirveäksi ämmäksi.”
Vähitellen yhteydenpito vähenee, viesteihin jää vastaamatta ja tapaamiset peruuntuvat.
Kun suhde päättyy, kynnys ottaa uudelleen yhteyttä voi tuntua valtavalta. Miten selittää vuosien hiljaisuus? Mitä jos toinen ei halua enää olla tekemisissä?
Ensimmäinen askel: totuus ilman selittelyä
Ystävyyksien palauttaminen ei vaadi täydellistä selontekoa menneestä. Usein riittää yksi rehellinen viesti:
“Olin suhteessa, jossa minut eristettiin muista. Olen nyt turvassa ja haluaisin kuulla sinusta, jos se tuntuu sinusta ok:lta.”
Totuus ilman yksityiskohtia antaa toiselle tilaa reagoida omassa tahdissaan. Kaikki eivät vastaa. Se sattuu, mutta se ei tarkoita, että yritys oli väärä.
Kaikki eivät palaa – ja se on raskasta hyväksyä
Osa ystävyyssuhteista ei palaudu. Jotkut ovat loukkaantuneet, jotkut uupuneet ja jotkut jatkaneet elämäänsä eri suuntaan. Tämä ei tee sinusta epäonnistunutta ystävää.
Väkivaltaisesta suhteesta lähteneellä on usein taipumus syyttää itseään myös tästä. Todellisuudessa vastuu eristämisestä ei ollut sinulla, vaikka päätökset tuntuivat omilta.
Uusia suhteita saa rakentaa
Ystävyyssuhteiden palauttaminen ei tarkoita vain vanhoihin palaamista. Moni löytää uusia ihmisiä elämänvaiheessa, jossa rajat ovat kirkkaammat ja omat tarpeet selvemmät.
Luottamus ei synny hetkessä. Väkivaltaisen suhteen jälkeen on tavallista olla varovainen, testata ihmisiä ja pelätä liikaa. Se ei ole kylmyyttä, vaan itsesuojelua.

Ystävyyskin saa olla hidas
Kaikkien suhteiden ei tarvitse palata entiselleen. Osa ystävyyksistä muuttuu, kevenee tai rakentuu uudelle pohjalle. Se riittää.
Lue myös: Lakkasin riitelemästä netissä, kun tajusin yhden asian
Tärkeintä on tämä: yksinäisyys, joka syntyi väkivaltaisessa suhteessa, ei ole pysyvä tila. Yhteydet voivat katketa, mutta niitä voi myös rakentaa uudelleen – yksi viesti, yksi kohtaaminen kerrallaan.