LGBT+: kun oma perhe ei kutsu, mutta yhteisö kutsuu joulupöytään

Maailmalla on yleistynyt ilmiö, jossa vapaaehtoiset järjestävät ”sijaisperheitä” yksinäisille.

Sateenkaarevien ryhmäkuva, joka toimii kuvituskuvana LGBT+ artikkelissa.

Kaikilla ei ole paikkaa oman biologisen perheen joulupöydässä.

Osa sateenkaari-ihmisistä viettää joulun ilman perhettä, joko katkenneiden välien vuoksi tai siksi, ettei oma identiteetti ole tullut hyväksytyksi. Siksi maailmalla on yleistynyt ilmiö, jossa yhteisöt järjestävät jouluksi “sijaisperheitä”: vapaaehtoiset tarjoavat seuraa, ruokaa ja ennen kaikkea turvallisen tilan niille, joilla ei muuten ole paikkaa olla.

Lue myös: Kun äiti tulee kaapista, häntä syytetään itsekkyydestä – miksi naisen ulostuloa mitataan eri mitalla?

Mitä “sijaisperhe” käytännössä tarkoittaa?

Kyse ei ole virallisesta järjestelmästä vaan yhteisöllisestä toiminnasta. Järjestäjät tai verkostot yhdistävät ihmisiä, jotka haluavat viettää joulua yhdessä, tai kutsuvat mukaan yhteiseen tilaisuuteen. Ajatus on yksinkertainen: jos oma perhe puuttuu tai satuttaa, perhe voidaan myös valita ja rakentaa.

Turvallinen joulu on monelle kaiken ydin

Monille kyse ei ole vain jouluseurasta, vaan siitä, että saa olla rauhassa oma itsensä. Joulupöytä, jossa nimeä ei väännetä “helpommaksi”, identiteettiä ei kyseenalaisteta eikä tarvitse varautua piikittelyyn, on monelle poikkeus arjessa, ei itsestäänselvyys.

“Älkää politisoiko joulua” ja se, mitä se paljastaa

Ilmiö herättää myös vastareaktioita: miksi joulu pitää “vetää mukaan” identiteettikysymyksiin, tai miksi tällaista tarvitaan vuonna 2025? Kysymys kääntyy nopeasti: jos kaikilla olisi turvallinen paikka jouluna, sijaisperheitä ei tarvittaisi. Toiminta kertoo ennen kaikkea siitä, että kaikki eivät koe kuuluvansa perinteiseen “perhejoulun” muottiin.

Sateenkaaritunnuksiin pukeutunut mies, jolla on pukin parta ja henkselit. Kuvituskuva LGBT artikkeliin.

Entä Suomessa?

Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole juuri käsitelty mediassa nimenomaan joulukontekstissa, vaikka yhteisöllistä toimintaa on. Helsingin queer-skenessä ja järjestöissä syntyy epävirallisia “valitun perheen” jouluja ja turvallisia tiloja. Monelle olennaisin kysymys on silti sama kuin muuallakin: missä jouluna on turvallista olla.

Lue myös: Suku ei ole enää oletus – moni viettää ”friendsmasia”

Sateenkaarevat naiset seisovat LGBT-lipun alla joulutunnelmissa. Kuvituskuva.

Lopulta kyse on kutsusta

Sijaisperhe jouluksi ei ole hyökkäys perinteitä vastaan, vaan vaihtoehto niille, joille perinne ei ole turvallinen. Joskus perhe ei ole se, johon synnytään, vaan se, joka kattaa pöydän ja sanoo: tänne saat tulla.

Suosittelemme