Lapsi alkaa yhtäkkiä käyttäytyä tavalla, joka hämmentää vanhempaa. Hän keskeyttelee, vaatii huomiota, riitelee sisaruksen kanssa ja saattaa taantua kehityksessään.
Ensimmäinen ajatus on usein, että lapsi on hankala tai uhmakas. Todellisuudessa kyse on usein sisarkateudesta – tunteesta, joka kuuluu monen lapsen elämään ja jää aikuiselta helposti huomaamatta.
“Se ei ollutkaan uhmaa” – sisarkateus jää aikuiselta helposti huomaamatta
Sisaruskateus ei ole uusi ilmiö, vaan monille tuttu jo omasta lapsuudesta.
Hetket, jolloin sisarus onnistui viemään huomion tavalla tai toisella, ovat painuneet mieleen. Aikuinen ei välttämättä nähnyt tilanteessa muuta kuin huonoa käytöstä, vaikka taustalla vaikutti vahva tunne syrjään jäämisestä.
Kun huomio katosi, alkoi show: Ronjan lapsuusmuistot
Ronja* on nyt lähemmäs kolmikymppinen, mutta muistaa lapsuudestaan sisaruskateuden sävyttämän arjen. Hänen siskonsa oli häntä pari vuotta nuorempi, ja Ronjan kokemuksen mukaan äiti ei nähnyt, mitä tilanteissa todella tapahtui.
Aina kummasti tapahtui jotain, mihin vaadittiin äidin huomio kun Ronjalla oli vuoro loistaa.
Aina kun Ronjalla oli vaikka päiväkodin joulujuhlissa esiintymisvuoro, pikkusisko aloitti yleisössä hillittömän parkumisen. Äidin huomio siirtyi välittömästi itkevään sisarukseen, ja Ronjan hetki meni ohi. Ronja ymmärsi jo lapsena, että kyse oli ihan pelkästä esityksestä, eikä aidosta hädästä, koska nämä ajoittuivat pitkälle kouluikään asti aina niihin hetkiin kun oli Ronjan vuoro olla valokeilassa. Myöhemmin sisko jäi kiinni samanlaisista tempauksista muiden sukulaisten edessä, jotka osasivat katsoa kyynelten läpi.
Lue: Älä puhu lapsestasi negatiiviseen sävyyn hänen kuullensa
Syntymäpäivät olivat erityisen vaikeita.
Kun Ronjalle tuotiin kakku ja laulu alkoi, pikkusisko kieriskeli lattialla kädet korvilla. Yksi Ronjan mieleenpainuvimmista muistoista liittyy seinälle kiinnitettyyn todistukseen teatterivierailusta. Sen päälle oli käyty suttaamassa TV-sarjan hahmon nimi kuulakärkikynällä ja hän yllätti sisaruksensa itse teosta.
Aikuisena sisarusten välit ovat kunnossa, mutta Ronjan mukaan lapsuudessa raskainta oli se, ettei kukaan aikuinen tunnistanut tilanteen ydintä.
Joskus sisko kävi haastamassa hänen kanssaan riitaa, ja riittävän kauan kun sisko oli hänen kimpussaan, Ronja kyllästyi – ja parkuva sisko palasi äidin kanssa syyttämään Ronjaa tappelun aloittamisesta. Erityisen vaikeita olivat hetket, kun Ronja sai jotain. Sisko huusi koko illan, mutta vastaavan messun järjestämisestä ei ollut puhettakaan, jos sisko availi omia lahjojaan.
”Vaikeinta on, että vanhemmat olivat todella epätasapuolisia. Välimme ovat nykyisin kunnossa, mutta hyvin etäiset”, Ronja sanoi.
Uusi vauva ja uusi arki: miksi myrsky alkaa
Sisaruskateus liittyy usein perheen muutoksiin. Uuden vauvan syntymä, uusperhe tai muuten muuttunut arki voi horjuttaa lapsen kokemusta omasta paikastaan.
Yhtäkkiä vanhemman aika ja huomio jakautuvat uudella tavalla, eikä lapsella ole vielä keinoja käsitellä tätä muutosta.
Taantuminen, riidat ja vallankäyttö: näin tunne näkyy kotona
Tilanne näkyy usein taantumisena. Lapsi, joka on jo oppinut pukeutumaan itse, alkaa vaatia apua. Vauvakieli palaa, yöheräily lisääntyy tai syliä tarvitaan jatkuvasti. Kyse ei ole temppuilusta, vaan lapsen tavasta varmistaa, onko hän edelleen yhtä tärkeä kuin ennen.
Monilla lapsilla sisarkateus näkyy myös huomionhakuisuutena. Keskeyttäminen, väliin tunkeutuminen ja tarve tulla nähdyksi juuri sillä hetkellä, kun vanhempi keskittyy toiseen lapseen, kertovat kokemuksesta, ettei huomiota ole enää riittävästi. Pieni lapsi ei osaa sanoittaa pettymystä tai pelkoa syrjään jäämisestä, joten tunne purkautuu käytöksenä.
Riidat ja nahistelu sisarusten välillä lisääntyvät usein. Leluista ja tilasta syntyy konflikteja, jotka saattavat eskaloitua nopeasti. Ulospäin tilanne näyttää tavanomaiselta kinastelulta, mutta taustalla on usein tarve purkaa jännitystä ja saada aikuisen huomio. Isompi sisarus saattaa hallita sääntöjä ja leluja, kun taas pienempi haastaa riitaa ja hakee lopulta turvaa (itse järjestämälleen riidalle) aikuiselta.
Joissakin perheissä sisarkateus näkyy vallankäyttönä.
Sisarus alkaa määräillä, sulkea toista ulos leikistä tai nolata häntä. Käytös kumpuaa usein epävarmuudesta. Kun oma asema tuntuu uhattuna, hallinnan tunne tuo hetkellistä turvaa.
Lue: “Kaikki hyvin, ei hätää” – 5 tapaa, joilla tunne-etäinen lapsuus näkyy aikuisuudessa
Kaikki lapset eivät reagoi äänekkäästi. Osa vetäytyy ja muuttuu aiempaa herkemmäksi, ärtyneemmäksi tai itkuisemmaksi. Mielialan muutokset voivat olla merkki siitä, että lapsi kantaa sisällään ristiriitaisia tunteita, joita hän ei vielä osaa käsitellä.
Tunne kuuluu pakettiin – ja se yleensä helpottaa
Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan sisarussuhde on luonteeltaan sekä lämmin että ristiriitainen, ja mustasukkaisuus kuuluu siihen usein osana kokonaisuutta. Myös Nuortennetti kuvaa sisarkateutta tavallisena reaktiona erityisesti silloin, kun perhetilanne muuttuu ja uuteen arkeen sopeudutaan.
Sisarkateus ei tee lapsesta huonoa eikä vanhemmasta epäonnistunutta.
Kyse on kehitykseen kuuluvasta vaiheesta, joka useimmiten helpottaa ajan myötä. Usein jo se, että aikuinen tunnistaa käytöksen taustalla olevan tunteen ja sanoittaa sen lapselle, auttaa. Lapsi tarvitsee varmuuden siitä, että hän on edelleen rakastettu ja tärkeä – vaikka perheessä on nyt useampi, joka tarvitsee huomiota.
Haastateltavan nimi on muutettu.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuortennetti, Oxford Academic
