Kaikki on muka ihan ok, mutta ei oikeasti
Passiivis-aggressiivisuus on siitä ovela laji, ettei sitä voi heti osoittaa sormella. Kukaan ei huuda, kukaan ei riitele. Silti huoneeseen jää tunne, että jotain sanottiin, tai jätettiin sanomatta, ihan tarkoituksella.
Usein se tulee esiin arkipäiväisissä lauseissa, jotka kuulostavat harmittomilta, mutta joista paistaa läpi piiloviesti. Tällainen epäsuora tapa purkaa ärtymystä on yksi ihmissuhteiden haitallisimmista tavoista.
Tunnistatko nämä lauseet?
1. “No tee mitä lystäät”
Klassikko. Tämä ei ole lupa eikä hyväksyntä, vaan luovutukselta vaikuttava piikki. Viesti ei ole “tee niin kuin haluat”, vaan “olen eri mieltä, mutta en jaksa sanoa sitä ääneen”.
Usein tämä lause tarkoittaa: olen jo loukkaantunut, mutta nyt saat arvailla miksi.
LUE MYÖS: Kun kaikki kääntyy riidaksi – Nämä 4 merkkiä paljastaa konfliktinhimoisen ihmisen
2. “Ihan sama”
Sanallisesti neutraali, tunnelmaltaan kaikkea muuta. “Ihan sama” tarkoittaa harvoin sitä, ettei asialla oikeasti ole väliä. Se tarkoittaa useammin: tällä olisi ollut väliä, mutta nyt en enää viitsi taistella.
Ja samalla vastuu siirretään toiselle: jos valinta menee pieleen, tiedät kyllä miksi.
3. “Vau, hyvät sulle”
Tämä lause ilmestyy usein silloin, kun toinen kertoo jostain hyvästä uutisesta. Uudesta työstä, matkasta, onnistumisesta. Päällisin puolin kannustava, mutta sävy tekee siitä kaikkea muuta.
Rivien välistä kuuluu: olen kateellinen, ärsyyntynyt tai ulkopuolinen ja nyt haluan sinun tietävän sen.
LUE MYÖS: Tämä ihmistyyppi pilaa kaikki keskustelut – näin selviät one-upperin kanssa
4. “Se oli vaan vitsi”
Kun joku loukkaantuu, mutta et halua ottaa vastuuta sanomisistasi. Tämä lause kääntää tilanteen niin, että ongelma ei ole kommentissa vaan vastaanottajassa.
Jos joudut selittämään, että se oli vitsi, se harvoin oli erityisen hyvä sellainen.
5. “Ei mitään, kaikki on hyvin”
Tämä on passiivis-aggressiivisuuden tutuin muoto. Se sopii melkein kaikkiin tilanteisiin, etenkin silloin kun kaikki ei todellakaan ole hyvin.
Usein tähän yhdistyy huokaus, katsekontaktin välttely tai normaalia lyhyemmät vastaukset. Koko keho huutaa yhtä ja suu sanoo toista, jopa vähän ironisen ristiriitaista.
6. “Pakko sanoo…”
Tätä seuraa lähes aina kritiikki, huomautus tai piilovaatimus. “Mun on kyl pakko sanoo et…” on tapa pestä kädet siitä, mitä on juuri tekemässä.
Viesti on: en vaadi mitään, mutta toivon, että tunnet olosi hieman syylliseksi.
Miksi tätä tehdään?
Koska suora puhe on vaikeaa. Koska ei haluta riitaa. Koska pelätään näyttävänsä vaativalta, hankalalta tai “liian tunteelliselta”. Passiivis-aggressiivisuus tuntuu turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin sanoa suoraan: tämä harmittaa.
Ongelma on, että se ei tee kenellekään hyvää. Ei sanojalle eikä kuulijalle.
