Tekstiviestit ovat nykyihmisen pikaviestintää, mutta tyyli vaihtelee rajusti. Toiset naputtelevat lyhyitä vastauksia, toiset lähettävät kerralla kokonaisen ajatuksen, joskus useamman kappaleen verran.
Lue myös: 10 arkikielen sanaa, joita kaikki käyttävät väärin
Ilmiö on tuttu monille, ja nyt terapeutit sanovat sen ääneen: tapa tekstailla voi liittyä siihen, miten haemme turvaa, yhteyttä ja ymmärretyksi tulemista.
Kappaletekstaaja haluaa tulla kuulluksi
Pitkiä viestejä kirjoittava ihminen ei useimmiten yritä olla raskas tai draamanhakuinen. Taustalla on usein halu selittää asiat huolellisesti, antaa konteksti ja välttää väärinymmärryksiä.
Monelle kappaleisiin jaettu viesti on tehokkain tapa sanoa kaikki oleellinen yhdellä kertaa ilman jatkuvaa viestitulvaa.
Terapeuttien mukaan kappaletekstaajat kokevat usein, että ajatukset ja tunteet ovat moniulotteisia. Kun ne kirjoittaa auki kunnolla, ne tuntuvat hallittavammilta – ja samalla toivo herää, että vastaanottaja todella ymmärtää.
Ahdistunut kiintymyssuhde näkyy viestien pituudessa
Yksi selitys pitkälle tekstailulle löytyy kiintymyssuhdemalleista. Ahdistuneesti kiintyneet ihmiset hakevat läheisyyttä, varmuutta ja vahvistusta, ja tekstiviestit tarjoavat siihen nopean väylän. Kun mielessä pyörii paljon, kaikki halutaan ulos heti.
Lyhytsanaisuus taas yhdistetään useammin välttelevään kiintymyssuhteeseen. Mitä enemmän toinen avaa ja selittää, sitä enemmän toinen vetäytyy. Tästä syntyy tuttu asetelma: yksi kirjoittaa lisää, toinen vastaa yhä niukemmin. Kumpikaan ei tee sitä ilkeyttään, vaan suojellakseen itseään.
Sukupolvikysymys, ei vain persoonallisuutta
Tekstailutyyli ei kuitenkaan ole pelkkää psykologiaa. Myös sukupolvella on merkitystä. Monille millenniaaleille pitkät viestiketjut ja jopa riidat tekstin välityksellä ovat arkipäivää. Nuoremmilla sukupolvilla viestintä on hajautunut useille alustoille, eikä kaikkea pureta tekstiviesteihin.
Vanhemmille sukupolville ajatus vakavista keskusteluista viestitse voi tuntua vieraalta. Sama käytös tulkitaan helposti eri tavoin riippuen siitä, mihin on itse tottunut.
Kun pitkät ja lyhyet kohtaavat
Kappaletekstaajan tärkein taito on hyväksyä se, että kaikki eivät vastaa samalla mitalla. Lyhyesti vastaava ei välttämättä vähättele, vaan elää vain eri rytmissä. Toisaalta pitkien viestien vastaanottajalla on oikeus sanoa, jos viesti tuntuu kuormittavalta tai vaatii enemmän aikaa.
Usein pienikin kuittaus riittää: viesti on luettu, asia on tärkeä, palataan myöhemmin. Se voi olla juuri se, mitä kappaletekstaaja kaipaa – merkki siitä, että sanat eivät katoa tyhjyyteen.
Lue myös: Torille — Suomi mainittu brittiaviisin julkaisussa!
Lopulta tekstailutyylissä ei ole kyse oikeasta tai väärästä. Kyse on yhteyden etsimisestä. Toiset tekevät sen yhdellä sanalla, toiset kappale kerrallaan.
Lähde: Huffpost
