“Minä vain asetan rajoja”
Rajat ovat nyt trendikkäitä ja niistä puhutaan joka paikassa: podcasteissa, terapiassa ja brunssipöydissä. “Tähän mä asetan rajan.” “En suostu tähän.” “Suojaan vain omaa energiaani.”
Ja hyvä niin, sillä rajojen asettaminen ihmissuhteissa on tervettä ja lähtökohtaisesti ihan kannattavaa. Mutta joskus “raja” kuulostaa enemmän siltä, että toinen pakotetaan nurkkaan ja silloin kyse ei ole enää terveestä rajojen asettamisesta.
Tuttu tilanne yllättävän monelle
Pyydät kumppania osallistumaan kotitöihin, hän ei taaskaan reagoi ja turhaudut. Tai ystäväsi peruu taas viime hetkellä ja saa hermosi repeämään riekaleiksi. Tai äitisi kommentoi samaa asiaa kerta toisensa jälkeen ja sisälläsi alkaa kiehua.
Jossain vaiheessa suusta lipsahtaa lause, joka tuntuu tehokkaalta. Sellainen, joka varmasti pysäyttää tilanteen. Ja usein se pysäyttääkin.
LUE MYÖS: “Miksi minulle käy aina näin?” – 5 tapaa, joilla saatat sabotoida omaa rakkauselämääsi
Kyse ei ole tahallisesta ilkeydestä
Usein tilanteen taustalla ei ole ilkeys vaan rehellinen turhautuminen. On ensin vihjattu kevyesti, sitten pyydetty nätisti ja keskusteltu asiasta tiukasti.
Sitten halutaan varmistaa, että viesti menee oikeasti perille. Silloin moni tarttuu keinoon, joka toimii tehokkaasti, mutta ei välttämättä kovin kauniisti.
Uhkaus ei ole sama kuin raja
Jos oma raja sisältää uhkauksen, kyse ei todennäköisesti ole enää rajasta:
“Jos et tee näin, minä lähden.” “Jos tämä jatkuu, tämä on ohi.” “Jos vielä kerran sanot noin, en puhu sinulle enää.”
Rajan tarkoitus on suojella itseäsi, ja uhkauksen tarkoitus on manipuloida vastapuolta. Ero on yllättävän pieni, mutta ratkaiseva.
LUE MYÖS: Onko puhelin aina käden ulottuvissa? Tämä tapa voi haitata ihmissuhteitasi
Miksi uhkaus toimii niin tehokkaasti?
Uhkaus luo pelon ja pelko saa ihmiset useimmiten toimimaan.
Mutta samalla se siirtää keskustelun pois itse asiasta. Yhtäkkiä keskustelu kotitöistä muuttuu keskusteluksi siitä, pysyykö koko ihmissuhde kasassa.
Silloin aletaan pelaamaan usein turhan suurilla panoksilla tilanteeseen nähden.
Harvoin tahallista toimintaa
Useimmat eivät manipuloi siksi, että haluaisivat kontrolloida. He tekevät sen, koska eivät tiedä, miten muuten saisivat asiansa kuulluksi.
Mutta jos vastapuoli reagoi vasta silloin, kun pöytään lyödään uhkaus, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Miksi asiat pitää viedä äärirajoille ennen kuin mitään tapahtuu? Miksi tavallinen pyyntö ei riitä?
Uhkailu toimii nopeasti, mutta se syö hiljalleen luottamusta. Ja ilman luottamusta harva suhde, oli se parisuhde, ystävyys tai perhesuhde, kestää kovin pitkään.
Jos jokin vaatii aina ultimaatumin toimiakseen, ongelma ei todennäköisesti ole vain toisessa.
Lähde: Verywell Mind
