Kaksi “varmaa” sääntöä aggressiosta
Moni meistä tunnistaa lapsuudesta tilanteen, jossa sisarus osaa painaa juuri oikeaa nappia. Ensin tulee tiuskaisu, sitten huuto, joskus ovi paukahtaa tai käsi heilahtaa. Usein ajatellaan, että tällainen suora riitely ja fyysinen rähinä olisi erityisesti poikien juttu.
Lue myös: 4 yllättävän tarkkaa asiaa, jotka Simpsonit näyttävät ennustaneen
Tutkimus kuitenkin kertoo toista: siskot ovat sisaruksiaan kohtaan yhtä aggressiivisia kuin veljet.
Aggressiotutkimuksessa on pitkään pidetty kahta yleistystä lähes itsestäänselvyyksinä. Ensimmäinen on se, että miehet ovat keskimäärin aggressiivisempia kuin naiset. Tämä näkyy erityisesti vakavassa väkivallassa ja on toistunut kulttuurista ja aikakaudesta riippumatta.
Toinen vakiintunut ajatus on, että ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia verisukulaisiaan kohtaan: vaikka perheenjäsenet ärsyyntyvät helposti, sisarusten väliset vakavat väkivallanteot ovat harvinaisia.
Tutkimus, joka kääntää asetelman
Evolution and Human Behavior -tiedelehdessä julkaistu tutkimus haastaa nämä oletukset sisarussuhteiden osalta. Jos säännöt pitäisivät, veljien pitäisi olla siskoja aggressiivisempia ja sisarusten kanssa pitäisi tapella vähemmän kuin perheen ulkopuolisten kanssa. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue tätä.
Aineisto kerättiin 1 640 henkilöltä, joilla kaikilla oli sisaruksia.
Heiltä kysyttiin, olivatko he koskaan lyöneet, potkineet, huutaneet tai juorunneet sisaruksesta, ystävästä tai tuttavasta, tai oliko joku näistä tehnyt heille näin.
Vastauksia tarkasteltiin sekä lapsuuteen että aikuisuuteen liittyen. Tulokset olivat yllättävän johdonmukaisia: aggressio oli yleisempää sisarusten kuin ystävien tai tuttavien välillä. Ja kaikkein kiinnostavinta oli se, että tytöt olivat sisaruksiaan kohtaan aivan yhtä aggressiivisia kuin pojat.
Perheen ulkopuolella sukupuoliero näkyy yhä
Kun katse siirrettiin perheen ulkopuolelle, kuvio näytti tutulta.
Miehet käyttäytyivät aggressiivisemmin erityisesti muita miehiä kohtaan, mikä sopii pitkään toistuneeseen havaintoon miesten suuremmasta aggressiosta.
Perheen sisällä asetelma kuitenkin muuttui: naiset olivat sisariaan kohtaan aggressiivisempia kuin ystäviään tai tuttaviaan kohtaan, ja miehet olivat hyvin aggressiivisia veljiään kohtaan, joskin hieman vähemmän siskojaan kohtaan.
Lue myös: 5 eri pettämisen muotoa, jotka on tärkeää osata tunnistaa
Juoruilu ei kuulu perheen “pelikirjaan”
Mielenkiintoinen poikkeus löytyi epäsuorasta aggressiosta, kuten juoruilusta tai ilmiantamisesta. Näissä sisarukset olivat harvinaisempia kohteita kuin perheen ulkopuoliset ihmiset. Toisin sanoen sisaruksen kanssa saatetaan huutaa tai jopa tönäistä herkemmin, mutta selän takana toimimista vältellään, ikään kuin se olisi liian pitkäkestoinen tai vahingollinen tapa hyökätä.
Miksi sisarusten kanssa uskalletaan enemmän?
Yksi selitys liittyy turvallisuuden tunteeseen. Jos lyöt tai haukut ihmistä perheen ulkopuolella, seurauksena voi olla kosto, välirikko tai se, että toinen alkaa vältellä sinua. Sisarus taas on sisarus huomennakin, vaikka tänään menisi överiksi. Lisäksi vakava väkivalta sisarusten välillä on harvinaista, mikä madaltaa kynnystä “ottaa yhteen” ilman pelkoa siitä, että tilanne karkaa pysyvästi käsistä.
Kilpailu resursseista tekee perheestä oman maailmansa
Evoluution näkökulmasta perheen sisäinen aggressio ei välttämättä liity seksuaalivalintaan, vaan kilpailuun perheen resursseista. Resursseja ovat huomio, aika, raha, vapaudet, arvostus ja se, kenen puolella vanhemmat ovat. Evoluutiobiologi Robert Trivers on huomauttanut, että vaikka jaamme sisarustemme kanssa keskimäärin puolet geeneistämme, jaamme itsemme kanssa sata prosenttia. Siksi on “loogista”, että perheen sisällä jokainen haluaa hieman enemmän itselleen, vaikka samalla suosisi sukulaisiaan ennemmin kuin ulkopuolisia.
Ei vain amerikkalainen ilmiö
Tutkijat viittaavat jo julkaistuun jatkotutkimukseen, jossa oli mukana yli 4 000 osallistujaa 24 eri maasta eri puolilta maailmaa. Ajatus on selvä: aggressio ei noudata yhtä ja samaa kaavaa kaikkialla. Perheessä pelataan osin eri säännöillä kuin sen ulkopuolella, ja siksi myös oletus siitä, että tytöt ovat vähemmän aggressiivisia”, hajoaa juuri siellä, missä olemme toisillemme lähimpiä.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Sisarusriidat voivat tuntua pieniltä ja arkisilta, joskus jopa huvittavilta.
Tutkimuksen perusteella ne ovat kuitenkin myös ikkuna siihen, miten ihmisen käyttäytyminen muovautuu suhteissa, joissa panoksena eivät ole vain tunteet, vaan myös resurssit ja elinikäinen yhteys.
Lue myös: Suomalaisherkku viedään nyt käsistä maailmalla: ”Ylivoimainen suosikki”
Siskojen ja veljien tappelemisessa ei siis välttämättä ole kyse siitä, kuka on kovempi, vaan siitä, että perheessä aggressio toimii omalla logiikallaan.
Lähde: Psychology Today
