Toksisuus työelämässä yhdistetään usein avoimiin konflikteihin tai huonoon johtamiseen, mutta käytännössä se on usein huomaamattomampaa.
Työelämää koskevissa tutkimuksissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota niin sanottuun psykologiseen turvallisuuteen, eli siihen, voiko työpaikalla ilmaista eriäviä näkemyksiä ilman pelkoa seurauksista.
Sen puute ei välttämättä näy äänekkäänä konfliktina, vaan hiljaisempina toimintatapoina, jotka alkavat vähitellen kuormittaa työntekijöitä.
Seuraavat viisi ilmiötä toistuvat tutkimuksissa, kun kuvataan huomaamattomasti kuormittavia työyhteisöjä.
1. Ongelmat puetaan jatkuvasti positiiviseen muotoon
Monissa organisaatioissa korostetaan ratkaisukeskeisyyttä ja positiivista puhetapaa. Se voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa ongelmia ei käsitellä suoraan.
Jos kriittiset huomiot ohitetaan tai muotoillaan uudelleen “kehitysideoiksi”, keskeiset haasteet voivat jäädä käsittelemättä.
Tutkimuksissa on havaittu, että juuri tämä voi heikentää päätöksentekoa ja lisätä työn kuormittavuutta.
2. Palautetta vältellään
Työyhteisö voi olla kohtelias ja ristiriidaton, mutta samalla palautekulttuuri jää ohueksi.
Kun suoraa palautetta ei anneta, työntekijöiden on vaikea arvioida omaa suoriutumistaan tai kehittää työtään. Samalla epäselvyydet voivat kasautua ja purkautua vasta myöhemmin, usein vaikeammissa tilanteissa.
Psykologisen turvallisuuden tutkimuksessa palautteen avoimuus nähdään keskeisenä tekijänä toimivassa työyhteisössä.
3. Työaika lipsuu huomaamatta
Ylitöistä ei välttämättä sovita tai niitä ei vaadita suoraan, mutta käytännössä työpäivät pitenevät.
Viestejä lähetetään iltaisin, kalenterit täyttyvät ja tavoitettavuudesta tulee hiljainen oletus. Tällaisessa tilanteessa työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät, vaikka organisaatio ei virallisesti edellytä sitä.
Tutkimusten mukaan jatkuva tavoitettavuus on yhteydessä lisääntyneeseen kuormitukseen ja palautumisen heikkenemiseen.
4. Organisaation arvot ja arki eivät kohtaa
Monet työpaikat viestivät vahvasti arvoistaan, kuten avoimuudesta, luottamuksesta ja hyvinvoinnista.
Haaste syntyy, jos arjen käytännöt eivät vastaa näitä periaatteita. Esimerkiksi päätöksenteko voi olla epäselvää tai viestintä puutteellista, vaikka avoimuutta korostetaan.
Tällainen ristiriita voi heikentää luottamusta organisaatioon ja lisätä työn merkityksettömyyden kokemusta.
5. Kuormitus on jatkuvaa, mutta vaikeasti paikannettavaa
Huomaamaton toksisuus ei välttämättä näy akuutteina ongelmina, kuten uupumuksena tai konflikteina.
Sen sijaan työntekijä voi kokea jatkuvaa lievää kuormitusta, kuten väsymystä, ärtyneisyyttä tai tunnetta siitä, ettei työstä palaudu kunnolla. Koska yksittäistä syytä on vaikea osoittaa, tilanne voi jäädä tunnistamatta pitkään.
Työhyvinvointitutkimuksessa tällainen pitkittynyt, matalatasoinen kuormitus on tunnistettu riskitekijäksi, joka voi ajan myötä johtaa vakavampiin ongelmiin.
