Jos olet yli nelikymppinen ja sinkku, olet todennäköisesti kuullut nämä kaikki:
”Kyllä sinä vielä muutat mielesi.”
”Et kai ole vain liian vaativa?”
”Mutta kuka pitää sinusta huolta sitten vanhana?”
Lue myös: 5 eri pettämisen muotoa, jotka on tärkeää osata tunnistaa
Kysymykset esitetään usein huolestuneella äänellä, aivan kuin sinkkuus olisi jokin väliaikainen tila, josta pitäisi parantua ennen seuraavaa ikävuosikymmentä. Todellisuudessa yhä useampi elää yksin täysin tietoisena, tyytyväisenä – ja joskus myös ristiriitaisena. BuzzFeedin kokoamissa kokemuksissa toistuu yksi asia: suurin osa sinkkuuteen liittyvistä oletuksista on yksinkertaisesti vääriä.
Tässä viisi myyttiä, jotka ansaitsisivat jo eläkepäätöksen.
Myytti 1: Sinkut ovat surullisia, yksinäisiä ja katkeria
Ajatus yksin elävästä ihmisestä istumassa pimeässä asunnossa mikroateria sylissään elää sitkeästi, vaikka todellisuus on usein aivan muuta. Monille sinkkuus tarkoittaa rauhaa, itsenäisyyttä ja toimivaa tukiverkostoa – ilman parisuhteen pakollista muotoa.
Lue myös: Jätetyn ja petetyn tuska: Mieheni olikin homo
”Suurin myytti on mielestäni se, että me kaikki olisimme surullisia ja yksinäisiä, täynnä katumusta ja peloissamme siitä, ettei kukaan huolehdi meistä vanhana. Ainakin minun kohdallani arvostan omaa aikaani ja itsenäisyyttäni, ja tiedän, että minulla on paljon hyviä ystäviä, jotka auttaisivat, jos tarvitsisin apua. En tarvitse miestä tai lapsia tunteakseni elämäni täydeksi, enkä kadu mitään.”
Kaikki eivät kaipaa täyttymystä avioliiton tai vanhemmuuden kautta. Joillekin se löytyy ystävistä, työstä, vapaudesta – ja siitä, että kaukosäädin on aina siellä mihin sen jätti.
Myytti 2: Naimattomuus on itsekästä
Sinkku nähdään joskus ihmisenä, joka valitsi itsensä muiden kustannuksella. Todellisuudessa moni on käyttänyt elämänsä nimenomaan muiden auttamiseen – ja nauttii nyt siitä, ettei enää tarvitse venyä loputtomiin.
”Minulle on sanottu, että olen itsekäs, koska en ole koskaan mennyt naimisiin tai hankkinut lapsia. Olen tehnyt työurani sosiaalityöntekijänä ja vihittynä pastorina, huolehtien muista – en velvollisuudesta vaan oikeudenmukaisuuden ja myötätunnon pohjalta. Elämäni kultaiset vuodet ovat nyt täynnä tyytyväistä rauhaa, eivätkä enää jatkuvaa sopeutumista toisten tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tekisi mieli sanoa naimisissa oleville ystävilleni, että on aika jäädä eläkkeelle velvollisuuksista, mutta he ovat jumissa… ja minä en.”
Itsekkyys on suhteellista. Joskus kaikkein vastuullisin teko on olla ottamatta vastuuta ihmisistä ja rooleista, joita ei oikeasti halua.
Myytti 3: “Kyllä sinä vielä muutat mielesi”
Tämä lause lausutaan usein samalla varmuudella kuin sääennuste. Ja silti se menee yllättävän usein pieleen. Monet tietävät jo varhain, etteivät halua avioliittoa tai lapsia – eivätkä koe tarvetta selitellä päätöstään loputtomiin.
”Minulle sanottiin, miten muutan vielä mieleni. Olen 42-vuotias, enkä ole koskaan oikeasti halunnut mennä naimisiin. Tiesin myös aina, etten halua lapsia. Ihmiset eivät yleensä muuta mieltään näistä asioista. En ymmärrä, miksi niin moni uskoo, että niin käy.”
Sinkkuus ei myöskään tarkoita, että deittailu olisi automaattisesti hauskaa tai vaivattomasti ratkaistavissa.
”Minulla ei vain ole energiaa käydä huonojen treffien loputonta suodatinta läpi. Pidän omasta tilastani, erityisesti kroonisen kivun vuoksi. En halua miestä asuntooni vaatimaan hellyyttä silloin, kun minulla ei ole voimia antaa sitä.”
Kaikilla ei ole velvollisuutta jaksaa parisuhdemarkkinoita, jos oma elämä toimii paremmin ilman niitä.
Myytti 4: Sinkut eivät halua kasvaa aikuisiksi tai pelkäävät vastuuta
Jos aikuisuus mitataan vihkisormuksella, moni vastuullinen, työtä tekevä ja yksin laskunsa maksava ihminen jää yllättävästi lapsen asemaan. Ajatus turhauttaa erityisesti niitä, jotka oikeasti haluaisivat sitoutua – mutta eivät hinnalla millä hyvänsä.
Lue myös: Tarkkaile näitä merkkejä puolisossasi, jos epäilet pettämistä – kyse saattaakin olla tästä
”Tekisi mieli sanoa: ’Ai niinkö? Onko koiran lailla työskentely ja tyhjään kotiin palaaminen muka lapsellista? Nauttiiko mies siitä, että viettää suurimman osan illoistaan yksin? Onko krooninen yksinäisyys sama asia kuin kypsymättömyys?”
”Ottaisin vastuun mielelläni. Toivotan sen tervetulleeksi.”
Vastuun puute ei ole se, mikä pitää monia sinkkuina. Usein kyse on vain siitä, ettei oikeaa ihmistä ole tullut vastaan.
Myytti 5: Sinkkuus on aina vapautta ja helppoutta
Tämä on ehkä rehellisin ja tärkein huomio: sinkkuus ei ole kaikille onnellinen valinta. Joillekin se on elämän suunta, joka ei koskaan mennyt niin kuin toivoi.
”Minulle se kuitenkin on [yksinäistä], pitkälti siksi, että halusin epätoivoisesti oman perheen.”
”Kaikki läheiset verisukulaiseni ovat kuolleet, ja olen aina yksin. Joudun tekemään paljon töitä ystävyyssuhteiden eteen; kukaan ei ota minuun yhteyttä oma-aloitteisesti. Se on raskasta.”
Sinkkuus ei ole mikään vakio, joka määrittelisi kaikki yksineläjät samanlaisiksi. Se on monenlaisten elämien kirjo, jossa osa kukoistaa ja osa kamppailee – aivan kuten parisuhteissakin.
Ehkä ongelma ei ole sinkkuus, vaan oletukset
Suurin sinkkuihin liitetty myytti saattaa olla ajatus siitä, että elämä olisi jotenkin kesken ilman puolisoa. Todellisuudessa moni elää täyttä, merkityksellistä ja rauhallista elämää yksin – ja osa toivoisi elämän olevan toisenlainen.
Ehkä tärkeintä olisi lopettaa kyselemästä, miksi joku on sinkku, ja aloittaa kysymällä, miten hän voi. Se on yllättävän paljon parempi keskustelunavaus.
Lähde: BuzzFeed
