Antti Nylén

Vastarannan kiiski

Antti Nylénillä on Anna Abreu -paita. “En välitä Abreun musiikista, mutta Anna itse on täydellinen pala ainetta. Kuka voisi väittää muuta?”, hän toteaa.
Antti Nylénillä on Anna Abreu -paita. “En välitä Abreun musiikista, mutta Anna itse on täydellinen pala ainetta. Kuka voisi väittää muuta?”, hän toteaa.

Hän on feministi. Vegaani. Katolinen. Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon voittaja, joka pilkkaa mielellään koulukiusaajia, vegaaneja, kirjallisuusihmisiä, kettutyttöjä ja uskovaisia. Jaana Rinne asettuu esseisti Antti Nylénin tulilinjalle.

Antti Nylén istuu Meze Pointissa vaaleanpunaisessa Anna Abreu -t-paidassa. Vegaanipaavi syö tabouleh-salaattia, falafelia ilman jogurttikastiketta ja hummusta.

Hei. Miltä ruoka maistuu?

“En ole gourmet-ihminen, mutta tämä maistuu hyvältä. Hummus on yksi Lähi-Idän lahjoista maailmalle. Kristinusko on toinen.”

Katkeruuden esseesi näyttää olevan lahja uinuvalle kotimaiselle älykkökeskustelulle?

“Toivottavasti. Omasta mielestäni en ole intellektuelli. En ole lainkaan kunnianhimoinen filosofisesti. Hommanani on tehdä lauseita. Tyyli on se, mistä lähdetään. Tekstin pitää olla rytmikästä ja viettelevää, sen jälkeen voidaan puhua “sisällöstä”. Varon itsestäänselvyyksiä ja sanaseppoilua, valheellista persoonallisuuden tuntua. Nykysuomen sanakirja on mulle tärkeä. En luota omaan kielentajuuni, vaan tarkistan sanojen merkityksiä. Ajatukset tulevat itsestään, kävellessä tai ennen nukkumaan menoa.”

Mainostat itseäsi feministiksi, katoliseksi konservatiiviksi, dandyksi ja väkivaltaiseksi kirjoittajaksi. Kuka kirjan kertoja on?

“Hän on eri hahmo kuin Antti Nylén. Kertojalla ja minulla on yhtäläisyyksiä, mutta olen valinnut tarkasti mitä tunnustan... ”

Sopiiko, että puhutaan sinusta?

“Sopii.”

Millaisessa huoneessa vietit lapsuutesi?

“Tyypillisessä lähiökodissa, Vantaan Mikkolassa. Lähiöissä kasvaneet eivät ole oikein mistään kotoisin, mutta siitä huolimatta jotkut ovat ylpeitä lähiöidentiteetistään. Tomi Kontio on esimerkiksi työskennellyt kontulalaisuutensa kanssa.  Minä en ole nähnyt vaivaa korsolaisuuteni eteen. Korso oli ja on yhä kelluva paikka autiomaassa. Yläasteella suurin osa oli mistään mitään tajuamattomia nuijia, joiden lahjat olivat kiusaamisessa ja hevimusiikin diggaamisessa. Torkkelin kuvataidelukioon pääseminen muutti paljon. Tuntui kuin olisin tullut kotiin, jonnekin missä kaikki tapahtuu.”

Lukion jälkeen opiskelit ranskalaisen kirjallisuuden suomentajaksi. Mikä oli yliopiston anti?

“Sain yliopistolta koulutuksen, sitä ei voi kiistää. Opinnoissa oli parasta, että sai lukea kirjoja ja antaa niistä kirjallinen selvitys. Kannattaa pysyä kaukana humanistisesta tiedekunnasta, jos haluaa aikuisena ansaita rahaa.”

Olet 34-vuotias vuotta 2008 elävä mies. Miksi kiinnostuit 1860-luvusta?

“Olin 14-vuotias lukiessani Morrisseyn haastattelua, jossa hän ylisti kirjallisuuden klassikoita. Syyt, miksi hän ihaili ja vihasi tiettyjä kirjailijoita olivat suunnattoman kiinnostavia. Morrisseysta tuli minulle kohtalokas esikuva. Aloin lukea Oscar Wildea ja opiskella 1800-luvun kirjallisuutta. Charles Baudelairen tekstit ovat ehtymättömiä. Baudelairen suttuisimmissakin vetäisyissä on läsnä koko 1800-luvun kulttuurihistoria. Ihailen hänen täsmällisyyttään ja keikailemattomuuttaan.”

Oletko viettänyt paljon aikaa Pariisissa?

“Pariisi on banaali. Olen käynyt Ranskassa vain kolme kertaa, lähinnä pyhiinvaelluspaikoilla, Baudelairen haudalla ja joissakin kirkoissa. En oikein pidä matkustamisesta. Kolmen tunnin lennon hinta on liian kova, vaikkei se paljon maksakaan.”  

Jos et välittäisi niin paljon ekologisesta jalanjäljestäsi ja viihtyisi niin huonosti ryhmissä, meillä ei ehkä olisi Vihan ja katkeruuden esseitä.

“Ehkä. Tunnen tosiaan häiriköinnin halua kaikissa ryhmissä, porukoissa ja yhteisöissä joihin kuulun.”

Myös Vegaaniliitossa?

“Kyllä, vegaaneja voisin hyvinkin pilkata joskus, mutta kaikkein eniten tunnen halua pilkata kirjallisuusihmisiä, jotka kuvittelevat kirjallisuuden olevan kaikkein tärkein olemassa oleva asia. Mielelläni pilkkaisin pikkaisen myös uskovaisia. Haluaisin yksin edustaa sitä mitä edustan, mutta tavallaan kaipaan porukkaa, joka uskoo samoihin asioihin ja toimii niiden eteen.”

Saisitko vegaaniruokaa 1800-luvun Pariisissa?

“Totta kai. Söisin luultavasti puuroa. Lihansyönti on 1950-luvun keksintö. Ihmiset ovat ahmineet päivittäin lihaa vasta vähän aikaa. Rupesin kasvisyöjäksi 17-vuotiaana, kun aloin tajuta jotain yhteiskunnasta ja jutuista, joilta lapsia suojellaan. Vegaaniksi ryhdyin vasta aikuisena, pitkän jahkailun jälkeen.”

Tiedätkö mitä kettutytöt tekevät nykyään?

“En. Alkuperäiset kettutytöt olivat itseni ikäistä, mutta henkisesti minulle vierasta porukkaa. Oikeutta eläimille -liike korostaa kärsivää eläinyksilöä. Minulle veganismi on vastalause eläinteollisuudelle: sille, että teemme eläimiä. Se on rraiskaamista, järjetöntä hulluutta. Siinä loukataan pyhiä asioita, ei ainoastaan yksilöitä, vaan ennen kaikkea Jumalaa.

Oikeutta eläimille -liikkeen argumentit ovat joskus pikkumaisia ja -sieviä. Haluaisin kuulla suuria, vahvoja ja vakaumuksellisia lauseita lihateollisuutta vastaan. Teollinen lihantuotantosysteemi olisi koska tahansa romutettavissa. Sen ainoa ja täysin merkityksetön seuraus olisi 100 000 ihmisen jääminen työttömäksi... ”

Sinulla on kaksi lasta. Syövätkö he vegaaniruokaa?

“Eivät, he ottavat B 12 -vitamiinin lehmänmaidosta. Ravitsemustiede on hämärää. Siitä on olemassa vähän varmaa tutkimustietoa. Tiedetään, että ihminen tarvitsee hiilihydraatteja, proteiinia, rasvaa ja hivenaineita, ja että jopa lihansyöjät voivat elää pitkän ja terveen elämän. Teemu Mäki ja minä eroamme toisistamme siinä, että Teemun mielestä tieto lihateollisuuden pahuudesta riittää. Mun mielestä on myös tehtävä jotain, edes symbolisia vastalauseita.”

Eroatte toisistanne myös miehinä?

“Kenties. On rasittavaa olla mies. Pitäisi tuntea yhteenkuuluvuutta yhteiskunnan toiseen puoliskoon sukupuolen perusteella, vaikka yleensä juuri se puolisko käyttäytyy sietämättömästi.”

Ei nainenkaan pysty tuntemaan yhteenkuuluvuutta naissukupuolen kanssa.

“Feminismissä ei varmaankaan ole juonnetta, jossa inhottaisiin naisia. Kirjailija Patricia Highsmith tekee niin kirjassaan Little Tales of Misogyny.”

Naiset inhoavat itse itseään ja toisiaan. Sinä puhut Bambin murhaajista. Mikä Disneyn 50-lukulaisessa maailmassa viehättää?

“Lasten ja eläinten samastaminen, viattomuuden teeman käsittely, jossa on jopa jotain anarkistista. On totta, ettei Disney kerro pelkkiä eläinsatuja. Hänen naiskuvansa on hyvin 1950-lukulainen. On vapauduttu köyhyydestä, vaimo voi olla sekä kaunis että tehdä kotityöt, kun on uusia koneita. Eläimen ja ihmisen suhteessa vastakkain ovat viattomuus ja synti. Vihaan syntiä ja ihailen viattomuutta. Vegaanina voin kuvitella olevani vähän “puhtaampi.” Kaikkea paskaa ei tarvitse sivellä itseensä. Vähempikin riittää.”

Kasvinsyöjän spermakin maistuu kuulemma puhtaammalta kuin lihansyöjän.

“Tuosta ei ole kokemusta... Olen kyllä miettinyt, että spermaa voisi käyttää kananmunan korvaajana täytekakussa. Sperma käyttäytyy vähän samalla tavalla kuin muutkin nestemäiset proteiinipitoiset aineet. Sitä tarvittaisiin varmaan aika paljon yhteen täytekakkuun.”

Hmm. Puhutaan feminismistä.

“Olen varastanut feminismiltä paljon. Siellä on paljon hyvää ajattelua ja asennetta, mutta minun on vaikeuksia asettua jonon jatkoksi, koska olen mies. Mikä feminismissä on pielessä? Kaikki, missä näkyy Ranskan vallankumouksen perintö eli tasa-arvon ja vapauden toitottaminen yli kaiken muun.”

Onko esimerkiksi kidutusten uhrien vapautusjärjestöjen työ siis täysin turhaa?

“Demokraattiset ihanteet ovat kohtalokkaita asioita. Ne rajoittavat jokapäiväistä olemista. Niiden kanssa on opittava elämään, mutta on hyväksyttävä paljon muutakin. Ajan ja tilan lisäksi elämää määrittävät sukupuoli ja ikä, loppujen lopuksi kuolema.”  

Sinä tunnustaudut mieluummin moralistiksi?

“Kyllä. Moralisointi pitäisi olla sallittua vain niille, joita oikea ja väärä oikeasti kiinnostavat. Minä en viihdy maailmassa, jossa nautinto on korotettu velvollisuudeksi. En ehdota menneeseen palaamista vaan suren sitä, että tähän on tultu. Materialistinen ihmiskuva on moraalin alalla lopullisesti syrjäyttänyt kristillisen, jossa yhtä ihmiselämää pidetään ainutlaatuisena ja koskemattomana. 1800- luvulta asti on puhuttu enemmän siitä, mikä on hyödyllistä, kuin siitä, mikä on hyvää. Seksuaalisesti vapautuneen sukupolven unelmat ovat johtaneet onnettomuuteen, väkivaltaan, kilpailun kiristymiseen ja toivottomuuteen. Muinaisten aikojen nainen kärsi siitä, ettei hänellä ollut oikeutta määrätä omasta ruumiistaan, kuten tehdä aborttia. Nykynainen voi yhtä hyvin kärsiä vapaudestaan.”

Miten seksuaalisesti ambivalentti Morrissey vaikutti rakkausjuttuihisi?

“Morrissey vaikutti kaikkeen, mutta ei mulla ollut romanttiseroottista toimintaa niin nuorena. Morrissey esitti kieltäytymisen elettä.

Tuntuu, että puhtaana pysymistä pidetään pahana ja huonona eleenä. Joidenkin mielestä on tärkeätä likaantua, sukeltaa skeidaan. Seksuaalisuus on niin järkyttävä voima, että sen kanssa pitää olla varovainen.”

Sinun edustamallasi dandyismilla ei ilmeisesti ole mitään tekemistä vaatekeikaroinnin kanssa?

“Ei. Joku Marco Bjurström voi olla keikari, mutta ei ikinä dandy. Dandyismissa tärkeää on oikeanlainen henkinen positio, sanoisinko vastustamaton vittumaisuus. Dandyyn liittyy vaikutelma valmiudesta. Hänen tulee olla sinut ympäristönsä ja ihanteidensa kanssa. Matti Klinge ei saa arvonimeä, mutta Pentti Linkola saa. Klinge on liian vuolaspuheinen.”

Eläimet ovat tyylikkäämpiä kuin ihmiset?

“Tyyli lienee tärkeä myös muurahaisille. Muurahaisyhteisön järjestyshän on ankaran hierarkkinen ja rojalistinen. En ajattele pukeutumista paljon.”  

Miten katoliseen uskoon?

“Pikkuhiljaa. Minun on helppo uskoa uskontunnustuksen kaikki kohdat. Usko on tietoisuutta, traditiota. Minulle on tärkeää, että niin kauan kuin täällä on ollut ihmisiä he ovat uskoneet Jumalaan. Usko ei vaadi sellaisia todisteita kuin tiede. Usko on toivoa. Me uskomme mielellämme, että rakkaus on todellisuutta ja totta, mutta jos meidän pitää todistaa missä se on... ”

Vastustatko aborttia?

“En tiedä. Samoin kuin jo syntyneen ihmisen tappaminen ja eutanasia, abortti on niin vaikea asia, ettei siihen voi ottaa yksiselitteistä kantaa. Katolinen kirkko on ottanut aborttiin jyrkän kielteisen kannan, monet maalliset yhteiskunnat myönteisen. Molemmissa on päätähuimaavia ongelmia. Lienee selvää, ettei abortti ole yksinkertainen lääketieteellinen toimitus, vaan jättää jälkensä niihin, jotka sen kokevat. Ensisijaisesti katolinen kirkko opettaa, että jos ei halua tulla raskaaksi, sopii olla harrastamatta heteroseksiä. Seksillä ja lisääntymisellä on nykyaikanakin yhteys... ”

Monelle tulee katolisesta kirkosta mieleen pedofiliatapaukset.

“Aivan. Selibaatissa elävien pappien sisällä myllertävät patoutuneet himot purkautuvat lähimpään objektiin, olipa se eläin tai poika. Järkevätkin ihmiset pitävät tuollaista mahdollisena. He ovat omaksuneet yhteiskunnan opetukset seksuaalisuudesta dogmaattisessa muodossa.”

File: Antti Nylén

  • Pituus: 184 cm
  • Paino: 65 kg
  • Siviilisääty: Naimisissa
  • Tuoksu: Vallilan kahvipaahtimo
  • Juoma: Espresso
  • Palkka: 0–15 000 euroa / kk

Jaa/ei/poissa

Paljastamme Antti Nylénin yhteiskunnallisen vakaumuksen

  • Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettävä EI
  • Väkevien alkoholien mainonta sallittava EI
  • Perintövero poistettava JAA
  • Turkistarhaus kiellettävä JAA
  • Skientologialle annettava uskonnon asema POISSA
  • Alkoholiveroa korotettava EI
  • Seksin alaikärajaa laskettava (nyt 16 vuotta) EI
  • Nuuskan myynti sallittava POISSA
  • Kirjojen alv:tä laskettava JAA
  • Subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettava POISSA
  • Kaupunkijoukkoliikenne ilmaiseksi POISSA
  • Televisiolupamaksu poistettava EI

29 kommenttia