Keksi jotain sanottavaa, äläkä vain seiso siinä. Pussaa, älä kerro. Älä marise. Ole nätti. Pukeudu kuin julkkis. Ole fiksu. Ole hyvä jätkä. Ole bändäri.
Eli miksi bändäri tekee kaiken sen, mistä äiti heitä varoitti?
Tamperelaishotellin sauna 90-luvun puolessa välissä. Tästä äiti ei pitäisi: lauteilla ja pukuhuoneessa rellestävä suomalaisbändi ottaa ilon irti ilmaisesta viinasta ja faneista, joiden täysi-ikäisyydestä ei voida mennä takuuseen. Bändin laulaja harrastaa rakkauden tekoja suihkuhuoneen lattialla, muut mellastavat munasillaan uima-altaalla.
”Viinan kanssa pelatessa homma riistäytyi usein totaalisesti käsistä. Naisia pääsi valitsemaan, ja miksi niitä ei olisi ottanut, kun vihdoinkin sai”, kertoo ajoittain bändin mukana kierrellyt roudari.
Roudaus oli hänelle harrastus, leipä tuli tavallisista siviilihommista.
”Kun tulin tavallisista töistä farkut jalassa ja kävin paikallisessa keppanalla, naiset eivät eväänsä liikauttaneet. Mutta kun lähdettiin kiertämään, sain samalla naamavärkillä ja farkuilla naisia niin paljon kun jaksoin kuormasta syödä. Ja mä olin sentään vaan roudari.”
Miksi mies muuttuu haluttavaksi, jos hän soittaa kitaraa? Tai edes kantaa sitä?
”Ehkä on hienoa pokata mies, jonka moni muukin haluaa”, sanoo Thee Ultra Bimboosin kitaristi Maria.
Suomalaiset bändärit eivät kuitenkaan toimi niin järjestelmällisesti kuin megabändien perässä kiertävät ulkomaiset siskonsa.
”Kai ne tilanteet menevät lähinnä niin, että keikan jälkeen juodaan jotain ja jutellaan ja siitä sitten ajaudutaan hotellille jos ajaudutaan. En usko, että toiminta on kovinkaan laskelmoitua, paitsi todella suosittujen ja kuuluisien bändien kohdalla.”
Tyrkky on myrkkyä
Pikaisen huhuilun perusteella liskokuninkaan henkiset perilliset eivät ole halukkaita revittämään kokemuksiaan edes nimettöminä. Bändärit ovat haastattelujen loppukevennyksiä, keikkajuttujen kuoliaaksi alaviitteitä. Vaikka kaikki sanovat alkaneensa soittaa ”että saisi tyttöjä”, ovat bändärit käytännössä näkymättömiä.
”Aika monella on tyttö- tai poikaystävä kotona, joten on ihan ymmärrettävää, ettei noista jutuista halua kylillä huudella. Kai minä sen rokkarina ja rokkarin vaimona tiedän!”, Maria sanoo.
Kokemuksia vaihdellaan sisäpiirin (mies-)porukoissa.
”Tyrkyistä ei tykätä, niille nauretaan selän takana. Mutta jos tyttö on fiksu ja nättikin, niin eihän siitä huonot jutut kierrä”, Maria sanoo.
Myös bändäreille itselleen on tärkeää säilyttää maineensa. Kukaan ei myönnä edes suudelleensa ihailun kohteitaan, mutta kaikki ”tietävät jonkun”, jolla on ollut vähintään yhden yön juttu jonkun rokkarin kanssa.
Sähköpostiin tulee viesti: ”Eräs XX Tampereelta on tunnettu näissä piireissä…on nähty viimeksi HIMin erään jäsenen kanssa, sittemmin ei kyllä ole näkynyt”, ”sisäpiiriläinen” vastaa, mutta katoaa sitten bittiavaruuteen.
Ainoa bändäreistä julkisesti puhunut henkilö on Kauko Röyhkä.
”Mun elämäni on ollut seksuaalisessa mielessä aika värikästä, ja mä pidän siitä. Musiikilla on tietty tenhonsa tässä asiassa”, hän sanoi Ocean City -romaanin julkistuksen aikoihin saaden moralistit nyrpistelemään.
”Rock ja naiset kuuluvat yhteen.”
Miten Manson selätetään?
Maisa, 30, on kiertänyt keikkoja 13-vuotiaasta saakka. New Kids on the Blockin päivät ovat takana, nyt Maisa kiertää rock-skeneä 69 Eyesin, HIMin ja vastaavien isojen rock-bändien liepeillä.
”Kirjoittelen jonkun verran juttuja paikallislehteen. Kun tajusin alkaa tehdä festariraportteja, pääsin luontevasti kosketuksiin bändien kanssa.”
Vaikka vapaa-aika kuluu bändien perässä, Maisa ei pidä bändäri-nimityksestä.
”Siis siitähän ajatellaan, että on huora.”
Maisa mieltää itsensä fanin ja ystävän yhdistelmäksi, joka on mukana kuvioissa ensisijaisesti musiikin vuoksi.
”En ole koskaan mennyt varta vasten vonkaamaan bäkkärille pääsyä. Juttelen ainoastaan sellaisten muusikoiden kanssa, jotka olen oppinut tuntemaan vaikka jonkun ystävän kautta. Minusta olisi noloa kolkutella takaovella ilman mitään aiempaa kontaktia bändiin.”
Edustavasta ulkomuodosta ei kuitenkaan ole haittaa rokkipiireissä. Maisa on asunut Lontoossa ja Manchesterissa, joissa hän pääsi mukaan moniin muusikoiden yksityisbileisiin. Hän on ollut samoissa kekkereissä muun muassa Prodigyn ja Stringfellowsin kanssa.
”Kaikki on lähtökohtaisesti helpompaa silloin, kun on ulkomaalainen”, Maisa sanoo, ”ja jos vain näyttää julkkikselta, niin pääsee porukoihin.”
Juttu toimii myös Suomessa.
”Lostarihan on täynnä ulkomaalaisia pimuja ennen HIMin uudenvuoden keikkaa. Suomi on nyt tosi in”, Maisa sanoo ja kuulostaa hiukan happamalta.
”Ulkomailla bändärit voi olla tosi aggressiivisia, väkivaltaisiakin tyyliin, ”tää on meidän bändi, häipykää.”
Marilyn Manson on tulossa Suomeen. Anna vinkki, Maisa – miten pääsee bäkkärille?
”No tää klassinen juttuhan on, että pyrkii yhteyksiin jonkun roudarin kanssa. Ne sitten lupailee, että joo, kohta pääsette katsomaan itse staraa…ja arvaa pääseekö sinne?”
”Mutta tunnettu tosiasia on, että isojen bändien tullessa maahan täällä on pimuja, joiden tarkoituksena on päästä starojen pöksyihin.”
Stara olikin tavis
”Kun se seisoi siinä jakamassa nimikirjoituksia, se huomasi mut ja me mentiin sellaiseen kuplaan. Että siinä oltiin vaan minä ja hän, ja kaikki muu hävisi näkyvistä. Siis mehän ollaan tavattu entisissä elämissä, siellä luostarissa, tää yhteys on ihan mieletön…”
Anita kertoo suhteestaan ison suomalaisen rock-bändin solistiin. Anita on kiertänyt bändin perässä jo vuosia, nähnyt kymmeniä ja taas kymmeniä keikkoja, levyjulkkareita, takahuoneita ja senkin ajan, kun bändi keräsi vasta kymmenen kuulijaa per keikka.
”Mutta aina se on onnistunut, ja se on kohtalo.”
Anita sanoo suhteen laulajaan olevan kaikesta huolimatta tyystin platoninen.
Näin ei tarvitsisi olla. Kun Anita istui kerran Coronassa kahvilla, stara saapui sisään kohtalaisen juovuksissa ja istui Anitan pöytään.
”Siis iskemään mua, joo.”
Tähti kertoi bändihuolistaan, vaimostaan ja pyysi Anitaa jatkoille. Anita ei mennyt. Miksi? Eikö tuo ole bändärin unelma?
”Ajattelin että jumalauta, toihan on ihan samanlainen jätkä kuin kaikki muutkin.”
Kohtaamisen jälkeen Anita ei ole enää mennyt keikoilla eturiviin.
”Tuntuisi tyhmältä seistä sen jaloissa ja katsella ylöspäin. Mutta se on mun sukulaissielu, tulee aina olemaan.”
Järkee vai ei
On vuosi 1976 Kajaanin Kansanpirtillä. Esiintyjäksi on buukattu Sleepy Sleepers, joka on tälläkin paikkakunnalla hurjassa maineessa. Matkustajakodeista on lennetty pihalle ja kajaanilaiset ovat kauhuissaan.
16-vuotias Mari näkee illan keikan ja tajuaa, että hänen elämänsä on juuri muuttunut. Hän ei osaa sanoa, mikä aikaansa 20 vuotta edellä olleessa bilebändissä kiehtoi, mutta sitten mentiin ympäri maata leveät lahkeet asfaltilla liuhuen. Vuonna 1979 hän liftasi yhteensä 10 000 kilometriä Sliippareiden perässä. Se on paljon, kun ajatellaan miehiä, jotka nostivat ”kakkahuumorin” taiteenlajiksi.
”Siitähän ei äidille kerrottu, mutta välillä tehtiin viikonkin turneita bändin perässä. Seitsemän tunnin liftimatka ei tuntunut missään, jos mentiin keikalle.”
Sliipparit oppivat tunnistamaan faninsa yleisön joukosta, ja joskus Marin sakki pääsi keikkabussin mukaan seuraavaa paikkakuntaa kohden.
”En mä tiedä millaisia ne meiningit on nykyään, mutta silloin me oltiin mukana herjanheittopohjalta”, Mari sanoo ja tarkoittaa, ettei hänellä ollut suhdetta kenenkään bändin jäsenen kanssa. Mutta tietysti: ”yhdellä mun kaverilla kyllä…”
Kerran Mari pääsi kaverinsa kanssa Sliippareiden kolhoosikämpille.
”Niillä oli sellainen valtava asunto Lahden keskustassa. Ja kauhee sotku”, siivoojayrittäjänä nykyisin työskentelevä Mari kertoo.
Hiljattain hän oli juhlimassa Sliippareiden vanhan roudarin 50-vuotispäiviä. Juttua riitti.
Viime kesän Ankkarokissa hän seisoi kaatosateessa, kun Sliipparit soittivat. Lahden keikalle hän ajoi Porvoosta, ja sieltä aamuksi takaisin töihin Helsinkiin.
”Mä tuun aina vaan hullummaks”, Mari nauraa, ja kaula-aukosta vilahtaa tatuointi.
Mitä järkeä tuossa on?
”Niin, onko tässä elämässä mitään järkee, hahhah. Hyviä muistoja ja rock´n´roll”.
Hyvä jätkä
Tavataan vielä 21-vuotias Pirre.
”Roudarit kantaa, bändärit antaa. Ja mä olen se, joka kantaa ne skitat ja kamat, kun keikka on loppu”, Pirre ilmoittaa.
”Tavisyleisöä vituttaa, kun mä tunnen kaikki ja matkustan jätkien mukana.”
Pirre pääsi skeneen sisälle valokuvausharrastuksensa kautta.
”Otin keikoilta kuvia, ja sitten nää kundit otti muhun yhteyttä ja halus kuvia niitten sivuille. Siis vitun siistii, ne otti yhteyttä muhun.”
Valokuvien kautta Pirre sai livekontaktin bändiin.
”Ja kun pääsee kerran juomaan viinaa bändin kanssa, niin seuraavalla kerralla voi jo potkasta niitä nilkkaan ja sanoo et hei, mitä äijät.”
Pirren neuvot bändäreiksi haluaville ovat selkeät ja yksinkertaiset.
”Pitää olla jotain muutakin sanottavaa kuin ”hei, teillä oli hyvä keikka.” Jos et keksi mitään, niin pidä turpas kiinni. Tyhmät iskurepliikit on aina tyhmiä, pitää olla jotain omaa juttua, mistä sut muistetaan. Ja sit kannattaa hengata bändin kavereiden kanssa”.
Nainen saattaa päästä porukkaan, jos on itsekin hyvä jätkä. Kuten Pirre.
”Mä en voisi alkaa suhteeseen kenenkään soittajan kanssa, koska sitten musta tulisi vain tyttöystävä, eikä niillä oo mitään arvostusta. Ne on vaan sellasia koristeita. Ja sääntöhän kuuluu, et tyttöystävät ei kanna.”
Pirrellä on strategia.
”Mä teen nyt bändin kotisivuja, ja olen päässyt mukaan järkkäyshommiin”, hän selittää tupakan lomasta.
”Mä teen itsestäni korvaamattoman. Kohta ne huomaa, et ne ei enää pärjää ilman mua!”
Grand old ladies
Cynthia Plaster Caster
…on kaikkien bändäreitten kantaäiti, joka tuli kuuluisaksi ottamalla kipsivaloksia aikansa rock-tähtien erektiossa olevista peniksistä. Idean CPC sai epäsuorasti kuvaamataidon opettajaltaan, joka kehotti oppilaitaan valamaan kipsistä jotain ”yhtenäistä ja muotonsa pitävää.”
Tuumasta toimeen. CPC lähestyi Chicagoon keikalle tullutta Paul Rever & The Ridersia, mutta he eivät suostuneet taidemalleiksi.
”Sen sijaan menetin neitsyyteni.”
CPC ja hänen ystävättärensä Pest olivat kuitenkin tohkeissaan keksittyään keinon, jolla he voivat erottua kaikista muista wannabe-typyköistä ja bändäreistä. CPC pakkasi valukamat salkkuun, ja lähti kiertämään keikkoja.
25. helmikuuta 1968 Cynthia valoi kuuluisimman teoksensa, Jimi Hendrixin erektion. Kiusallista kyllä, Henkan munakarvat piti irrottaa valoksesta yksitellen ennen kuin muotti irtosi staraa vahingoittamatta.
CPC jatkaa vielä valitsemallaan tiellä, ja valaa nyt myös rintoja. Hän on myös perustanut taidesäätiön.
TJEU: cynthiaplastercaster.com, Levy: Kiss: Plaster Caster
Pamela Des Barres
Toinen arkkibändäri, CPC:n bestis (kunnes riitaantui tämän kanssa iskettyään Noel Reddingin päinvastaisesta sopimuksesta huolimatta) ja jopa Elviksen kanssa samaan hotellihuoneeseen päässyt rokkibeibi.
Des Barres kunnostautui erityisesti Led Zeppelinin hang aroundina. Led Zeppelin oli hurjassa maineessa, samoin Keith Moon, jonka kanssa Des Barres poseeraa lähes alastomana 70-luvun takahuoneissa. Mick Jaggerkin kuului Des Barresin valloituksiin.
Des Barresin hahmon sanotaan olleen esikuvana elokuvassa Melkein julkkis (Almost Famous, 2000) esiintyneelle tytölle. Ja Amerikassa kun ollaan, on Des Barresilla työn alla groupie-tosi-TV-sarja, omaelämäkertadokumentti, kirja…
TJEU: pameladesbarres.com, Kirja: Pamela Des Barres: I´m with the band
Rock-rakastajat
Internet tursuaa paljastuksia rocktähtien rakkauden taidoista. Näin huhutaan:
Elvis: ”Nousukaudellaan loistava rakastaja, loppuvuosinaan pettymys.”
Jim Morrison: ”Kamassa alistava hyväksikäyttäjä, selvänä romanttinen ja hurmaava.”
Steven Tyler (Aerosmith): ”Seksijumala, paras rock-tähti, jonka kanssa seksiä voi harjoittaa. Erityisesti oraaliset palvelukset toimivia.”
Ritchie Blackmore (Deep Purple): ”Itsekeskeinen ja yliarvostettu kuten kitaransoittotaitonsakin.”
Jon Bon Jovi: ”Egoisti, seksi parhaimmillaankin vain keskinkertaista.”
Alice Cooper: ”Seksuaalinen floppi ainakin erään 70-luvulla hänen kanssaan puuhastelleen groupien mukaan. Cooper makasi kuin kuollut kala, kun groupie joutui tekemään kaikki työt. Vaikuttaa siltä kuin seksi Alicen kanssa mukailisi hänen biisiään Welcome to my nightmare!”
Eminem: ”Jos haluat harrastaa seksiä hänen kanssaan, älä ylläty, jos hän haluaa videoida tapahtuman.”
Billie Joe Armstrong (Green Day): “Hänellä on pienin penis mistä olemme ikinä kuulleet tällä alalla (noin kolme tuumaa).”
Courtney Love: ”Myöhästyi omalta keikaltaan vuonna 1995, koska oli parkkipaikalla miehiä viihdyttämästä.”
Gene Simmons (Kiss): ”Emme tiedä onko hän stara, jolla on ollut eniten groupieita, mutta ainakin hän leuhkii valloituksillaan eniten.”
Marilyn Manson: ”Yliarvostettu. Bändi syö mielellään kuormasta, eikä välitä vaikka sama tyttö olisi useammankin soittajan kanssa samana iltana.”
Anthony Kiedis (Red Hot Chili Peppers): ”Tylsä, pitää eniten alle kaksikymppisistä.”
Lähde: http://www.groupiedirt.com/
