Olikse Vilna nyt siis Latviassa vai Liettuassa? Baltian maiden epämääräisyys haittaa suomalaisten Itä-Euroopan matkailua. Sitä paitsi siellähän on vain neuvostolähiöitä ja maantierosvoja. Väärin. Ensinnäkin Itä-Eurooppa on harhaanjohtava käsite, sillä 20 kilometriä Vilnasta on laskettu sijaitsevan Euroopan keskipisteen. Vilnan vanhan kaupungin eteläeurooppalainen kauneus pyörryttää kenet tahansa eikä lompakko kärsi ryökäleistä. Tallinna, Riika ja Vilna ovat kaikki erilaisia, eikä Tallinnan nähnyt voi todellakaan brassailla tietävänsä, miltä Vilnassa näyttää.
Kohta tuhat vuotta täyttävä Vilna on jatkuvan renoveerauksen ja rassauksen alla. Joen toisella puolella on häikäisevä vanha kaupunki, jonka sivukujat kuitenkin muistuttavat todellisesta heitteillejätöstä. Joen toisen puolen valtaavat Hotelli-pelin karseita kartioita muistuttavat modernit pilvenpiirtäjät, eli liike-elämän keskus. Vilna on sikäli vielä löytämätön helmi, että siellä on todella halpaa (olut max 1 euro), ja vanha kaupunki ei ole turistisoitunut, vaan siellä asutaan, opiskellaan ja hengaillaan. Kaduilla havisee historian henki, ja neuvostoajan ja juutalaisten kohtalon läheisyys tuntuu. Vilna on historiasta kiinnostuneiden lisäksi täydellinen matkakohde esteetikoille ja nautiskelijoille.
1. Uskonnot
Liettua oli Euroopan viimeinen pakanamaa, joka 1300-luvulla alistui kristillisille valloittajille. Nykyinen valtauskonto on roomalaiskatolisuus, mutta eurooppalaisuus näkyy myös kaikkien uskontojen soppana. Vilnan vanhassa kaupungissa nunna on tuttu näky ja kirkkoja on joka nurkan takana, tärkeimpinä Pyhän Sielun ortodoksinen kirkko (Au�sros Vartu 10), Napoleonin melkein mukaansa ottama Pyhän Annan kirkko (Maironio 8) ja valtava Katedraali (Katedros 1).
Vilnassa asui ennen Toista maailmansotaa yli 200 000 juutalaista. Natsit tappoivat heistä melkein 90 prosenttia. Nykyään juutalaisia asuu Vilnassa vain muutamia tuhansia. Liettualaisjuutalaisten historiaan voi tutustua Holocaust Museumissa (Paménkalnio 12), ja vanhan kaupungin juutalaisghetto koostuu Stikliu-, �Zydu, Jatku-, Gaono- ja �Svarco-kaduista.
2. Sosialismi
Liettua on taistellut itsenäisyydestään ensin Puolan ja sitten Neuvostoliiton kanssa. Neuvostovallan aikana (1944-1990) Vilnan kulttuuria tuhottiin. Koska kommunistisessa Neuvostoliitossa ei suvaittu uskontoja, toimi mm. Pyhän Kasimirin kirkko (Did�zioji 34) ateismin museona!
Vilnalaiset itsenäisyystaistelijat vangittiin nykyisin KGB-museona toimivaan kellariin (Auky 2 a), jossa on vanhoja sellejä ja kidutushuoneita. Liettuankielisinä oppaina toimivat entiset vangit. Vartija varoittaa ovella sulkemasta ovea takanaan, koska tilasta ei muuten pääse pois. Ei ahtaan paikan kammoisille!
Omanlaisensa neuvostohistorian nähtävyys on myös ravintolan sisältävä tv-torni(Sausio 13/Osios 10), johon neuvostoliittolaiset hyökkäsivät vuonna 1991 tappaen 14 talossa työskennellyttä aseistamatonta siviiliä.
3. Korkeat korot ja muita apuvälineitä
Vilnalaiset naiset ovat kauniita ja mallivartaloisia. He pukeutuvat älyttömän naisellisesti, eikä farkuissa ole työpaikoille asiaa. Vilnalaisille on tärkeää tulla hyvin toimeen ja varsinkin näyttää siltä. Migreenistä kärsiville tiedoksi, että naiset käyttävät hajuvettä pullokaupalla.
Tavallinen suomalainen nainen tuntee itsensä nuhjuiseksi ja töpsäkäksi vilnalaisten kaunureiden keskellä. Ei huolta – jos korkokengät haluaa, niin niitä tarjoaa klassisempaan makuun Salamander (Gedimino 24), värikkäämpään ja massampaan Danija (Gedimino 2) ja täysin kreisiin nuorten suunnittelijoiden Zoraza (Stikliu 6). Kahdessa ensimmäisessä on tyylikkäitä kenkiä myös miehille. Zorazan vaateliikkeen vieressä voi saman jengin kampaamossa päivittää tukkansa ja kyntensä. Vilnalaiset naiset ovat ahkeria opiskelemaan, ja 1500-luvulla rakennetussa yliopistossa (Universiteto 5) niin kelpaa tehdäkin. Opiskelua valvoo viereisestä palatsista (Daukanto 2) käsin itse presidentti, tällä hetkellä herra Rolandas Paksas.
4. Taiteilijaelämää
Vilna on ehdottomasti kulttuurikaupunki. Teattereita on monta, mm. National Drama Theatre (Gedimino 4) ja Jaunimo teatras (Arkliu 5). Kansallisteatterissa pitää majaansa myös liettualaisen teatterin kauhukakara, ohjaaja Oskaras Korsunovas, jonka seuraavaa shokkinäytelmää odottavat kaikki. Useimmat esitykset ovat liettuaksi, mutta syyskuussa kaupungissa on kansainväliset teatterifestivaalit ja toukokuussa vastaavat nuorisoteatterifestarit.
Jos liettualaisen teatterin historiaan haluaa tutustua, on Theatre, Music and Film Museum (Vilniaus 41) siihen sopiva. Contemporary Art Museumissa (Vokie�ciu 2) voi katsella tämän hetken taidetta, shoppailla museon kivasta kirjakaupasta ja aistia taideilmaa paikan kahvilassa.
5. Koripallo
Liettualaisten geeniperimä nyt jotenkin sattuu vanuttamaan sekä naiset että miehet. Liettuan koripalloilijat ovat kansallissankareita, ja jokaisesta pihasta löytyy koripallokenttä. USA:n NBA:ssa pelaa useita liettualaisia, Liettuan koripallojoukkue on hallitseva Euroopan mestari, ja se tuli olympialaisissakin neljänneksi. Korismatseja voi seurata 3500:n hengen Lietuvos Rytas Arenalla(Olimpieciu 3).
Koripalloilija Sarûnas Marculionis palasi NBA-uransa jälkeen Vilnaan ja perusti viihdekeskus Forum Palacen (Konstitucijos 26), jossa on mm. kuntosali, kylpylä ja AllStars Sportsbar. Toinen katsastamisen arvoinen viihde- ja ostoskeskus on Akropolis (Ozo 25), jonka luistelukentällä voi luistella ympäri vuoden, torstaisin jäädiskossa.
