Kosketelkaa toisianne

Totta on, että hieronta lievittää lihasjännityksiä, parantaa lihasten kuntoa sekä elvyttää verenkiertoa ja kuona-aineiden poistumista. Mutta saako flunssaista ihmistä hieroa ja uskaltaako ammattitaidottoman hierojan antaa tökkiä selkää? City selvittää totuuden hierontaan liittyvistä uskomuksista ja opettaa niska-hartiahieronnan alkeet.

Väite 1: “Ammattitaidottoman henkilön hieronta ei auta lihasjännityksiin.”

Hieronnasta on apua ja hyötyä aina, kun saadaan lihakseen vähänkin liikettä. Veri kiertää paremmin ja venyvyys lisääntyy.

Väite 2: “Ammattitaidoton henkilö voi tehdä hieronnalla vahinkoa.”

Maalaisjärkeä käyttämällä pärjää. Kaulaa ja taipeita ei saa mennä tökkimään. Myöskään tulehtunutta lihasta ei saa hieroa. Tulehtuneen lihaksen tunnistaa siitä, että se on kipeä, punainen, turvonnut ja kuuma.

Väite 3: “Flunssaista ihmistä ei saa hieroa.”

Varsinkaan flunssan akuutissa vaiheessa. Hierottavan paikat voivat tulla kipeämmiksi ja kuume nousta. Hierontaan sopii samat säännöt kuin treenaamiseenkin, lihasta rasitetaan yhtälailla molemmissa. Kipeänä ei saa treenata, eikä siis myöskään olla hierottavana.

Väite 4: “Niskasta ei saa hieroa.”

Niskasta ei voi saada mitään rikki. Niskarankaan ei saa koskea, vaan pitää hieroa pitkiä lihaksia rangan molemmin puolin. Myös kallonpohjan lihaksia voi hieroa.

Väite 5: “Lattialla makuu on paras hieronta-asento.”

Kaikista paras on tietysti hierontapöytä, jossa on pään kohdalla reikä, niin että niska rentoutuu. Lattialla maatessa niska on vinossa, joten paras asento niskahierontaan on selällään makuu. Lattialle voi laittaa pehmusteeksi esim. peiton, mutta alusta ei saa olla liian pehmeä, kuten sänky.

Väite 6: “Hieroa saa vaikka joka päivä.”

Kuten treenaamisessa, myös hieronnassa lihasten pitää antaa palautua. Vähintään yksi välipäivä on aina tarpeen.

Väite 7: “Hierottavien lihasten pitää olla lämpiminä.”

On parempi, jos hierottava esimerkiksi jumppaa viisi minuuttia ennen hierontaa.

Cityn hierontaopas

1. Ennen hierontaa on hierottavan hyvä lämmittää muutama minuutti lihaksiaan. Hartioita ja käsiä voi pyöritellä ja lapoja kohotella.
2. Niska-hartiahieronta tapahtuu useimmiten istualtaan. Hierottavan tulee istua hyvässä ryhdissä. Hartiat ovat silloin rentona, mutta niska pitää rentouttaa, esimerkiksi tukemalla otsa hierojan toista kättä vasten.
3. Hieronnan alkaessa ei saa heti ryhtyä painelemaan peukaloilla. Hieronta on hyvä aloittaa sivelyllä, lämmittelyllä ja pyörittelyllä.
4. Muutaman minuutin jälkeen voi ruveta koventamaan otteitaan. Peukalot väsyvät nopeiten, hieroa voi myös sormenpäillä, rystysillä ja kämmenpohjilla. Luisia kohtia ei saa hieroa. Hartioista voi etsiä selkeästi kovempia pallukoita ja pisteitä. Useimmiten näitä on lapaluiden ja selkärangan välissä, lapaluiden ulkopuolella ja aivan hartioiden yläpäässä.
5. Tärkeintä on hierojan ja hierottavan välinen kontakti. Hierojan tulee kuunnella hierottavan toiveita kipeistä paikoista ja hieronnan kovuusasteesta. Hierottavan tulee uskaltaa sanoa, jos hierontaa on liian hellää tai kovaa.
6. Nyrkkisääntönä hieronnan kovuudessa on, että hierottavan kuuluu pysyä rentona. Hieronta on liian kovaa ja kivuliasta, jos hierottava joutuu jännittämään lihaksiaan. Rauhallinen pusertelu on parasta.
7. Hierontaa on hyvä jatkaa kerralla vähintään 20 minuuttia.
8. Lopuksi on hyvä rentouttaa lihakset. Niitä voi kevyesti ravistella tai taputella koko kämmenellä, kämmensyrjällä tai sormenpäillä.