Lahjakas sukupolvi

Miksi laman lapset menestyvät?

Ysärit ovat nyt markkinakamaa. Ota kiinni jos saat.
Ysärit ovat nyt markkinakamaa. Ota kiinni jos saat.

Parikymppiset nuoret ovat päässeet menestykseen kiinni silmäänpistävän hyvin.

Siten niin, että Mikael Granlund on 19-vuotiaana maailmanmestarijoukkueen jäsen. Paradise Oskar eli Axel Ehnström, 20, ei ollutkaan julkisuudenjanoinen paljettiprinssi räjähtävän lavashow’n kanssa, vaan Pop & Jazz Konservatoriossa opiskeleva nuori musiikkitoivo, jolla oli häikäilemätöntä munaa lähettää demonsa Ylelle.

Lisäksi meillä on ainakin alppihiihtäjä Andreas Romar, näyttelijä Lina Turkama (nappasi roolin Tavastian jonosta), toimitusjohtaja Petri Vilén (perusti yrityksen 15-vuotiaana), GP3-kuljettaja Aaro Vainio (etsi virhe: vielä alaikäinen ja siksi kortiton, silti palkittu) ja runoilija Miki Liukkonen (voitti parikymppisenä Suomen suurimman runokilpailun).

Heitä yhdistää iän ja menestyksen siivellä myös pään kylmänä pitäminen loppuun asti – ja sen jälkeen. "Tämä on vain lätkää", kommentoi Granlund Ilta-Sanomille. Ehnström taas ei jäänyt itkemään viisutappion jälkeen, vaan kuittasi, että on turha spekuloida, mikä meni pieleen.

Myös nuorisotutkija Mikko Salasuo myöntää, että nuoret menestyjät ovat nykyisin näkyvämmin esillä.

"Mutta enää ei ole tapana tuulettaa menestystä takki auki kuten ennen."

Miten parikymppistyvät ysärit on kasvatettu eri tavalla? Miksi he ovat samaan aikaan itsevarmoja ja nöyriä?

Yhdistämme asiantuntijalle. Tässä neljä mahdollista selitystä.

1. Harrastukset

Harrastamisen räjähdysmäinen nousu. Arvostus. Joka kersalla on oltava harrastus. Pitkäjänteinen treenaaminen ja kehittyminen myös opettaa nöyryyttä.

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska: "1990-luvulla kasvatus muuttui siten, että lapsesta tuli perheessä entistä tärkeämpi henkilö. Lapsen harrastuksesta tuli koko perheen harrastus, ja urheilu- ja musiikkiharrastuksiin alettiin laittaa jopa kolmi-nelivuotiaina. Aiemmin piti vain kasvaa kunnon kansalaiseksi ja kouluttautua hyvin, se riitti, 1990-luvulla alkoi lisääntyä ajattelu, että pitää olla jo pienestä oma kiinnostuksen kohde tai vahvuusalue."

2. Autoritäärisen kasvatuksen loppuminen

Wilska: "Laman aikana pohdittiin perhearvoja uudelleen. Kasvatus muuttui keskustelevaksi, demokraattisemmaksi. Lasta alettiin kuunnella, hänen mielipiteelleen annettiin painoarvoa. Syntyivät ns. vanhemmuuspaineet. Totta kai lasten itsetunto nousee."

3. Valinnaisuus kouluissa

Sen lisäksi että erityislukioita on joka lähtöön, jo peruskoulussa voi erikoistua. Luokaton lukio on vasta 2000-luvulla alkanut toimia kuten kuuluukin. Sen vaikutukset ovat kuitenkin Wilskan mielestä odotettua vähäisempiä.

"Tulokset ovat ristiriitaisia. Nuoret tuntuvat yliopistossa kaipaavan myös entistä enemmän ohjausta. Mutta totta kai on selvää, että jos itsenäistyy lukioikäisenä, on parikymppisenä itsenäisempi kuin silloin vasta kotoa muuttava. Sitä tapahtuu enemmän pienillä paikkakunnilla - pääkaupunkiseudulla asutaan kotona pidempään kuin muualla."

4. Eriarvoistumisen lisääntyminen

Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Lahjakkuudet nousevat esiin passivoitumisen kustannuksella. Suomeksi: superlahjakkuudet tarkoittavat myös supersyrjäytyneitä.

Wilska: "Parikymppisten sukupolvi on aikaisempia heterogenisoituneempi. Heistä ei voi enää puhua samalla tavalla yhtenäisenä sukupolvena. Sen lisäksi että yhä useammat perheet tukevat lahjakkuuksia, on entistä enemmän myös passiivisia, usein vähäosaisia nuoria, jotka jäävät sohvalle makaamaan ja media tarjoilee heille sosiaalisen elämän."

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi