Memento Mori

Kolumni

Kun kuminaamarilla varustettu rovaniemeläinen teki historiaa knaapaisemalla takanreunalleen maamme kaikkien aikojen ensimmäisen euroviisupokaalin, astui hän samalla Suurten Suomalaisten Sankarien klubiin. Sen lisäksi, että hänet palkittiin maineella, mammonalla, rantatontilla sekä omalla aukiolla, annettiin hänelle muinaisten voitokkaiden roomalaisten kenraalien tyyliin oikeus järjestää triumfi pääkaupungin kaduilla. Tämä ei ole mikään vähäinen kunnianosoitus, sillä sen mukana Lordi liitti nimensä historiankirjoihin sellaisten legendaaristen hahmojen kanssa, kuten ruotsinkaataja Ville Peltonen, Miss Universum Armi Kuusela sekä sotamarsalkka Mannerheim.

Niin maine kuin kansansuosio ovat kuitenkin oikukkaita, ja entisaikojen kunniakierrosta ajelevien sotasankarien takana seisoikin palvelija, joka kuiski heidän korvaansa "Muista kuolevaisuutesi", ettei kusi pääsisi kilahtamaan liian pahasti huppuun. Myös suomalaisilla on tapana hylätä sankarinsa lähes yhtä nopeasti kuin heidät on jalustalle nostettu. Harva Markku Uusipaavalniemen esimerkin innoittamana helmikuussa perustettu curlingjoukkue viskoo enää "määriksiä", eikä kukaan taida oikein enää muistaa vuoden 1992 Albertvillen sankaria Toni Niemistä. Moni tähdenlento onkin sammunut pikkukaupungin keskiolutkapakkaan olympiamitalit kaulassaan tai päätynyt huutelemaan yökerhon ovella järkähtämättömänä seisovalle kerberokselle "Etsä vittu tiedä kuka mä oon?".

Tämä ei tarkoita, etteikö Lordin menestys olisi rautaa. Jos vuosi sitten olisi kysytty millä todennäköisyydellä viemme viisuvoiton, olisivat kansalaiset pitäneet sitä yhtä todennäköisenä kuin Suomen maailmanmestaruutta futiksessa. Enää muuten sekään ei tunnu niin mahdottomalta ajatukselta. Jutun ylivoimaisesti paras puoli on kuitenkin se, että suomalaiset saivat vihdoinkin jotain uutta rehvasteltavaa. 11 vuotta pysyttiin käynnissä yhdellä lätkäkullalla.

Kirjoittaja on 25-vuotias etelähelsinkiläinen kirjailija

4 kommenttia

2219

9.6.2006 15:37

Tuota noin...Maine on katoavaista, mutta kiva kun Lordi voitti? Nyt oikeasti uusi kolumnnisti Cityyn.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

kiki_80

9.6.2006 16:31

Tämähän oli ihan harmittoman hauska juttu. Täytyykö kaikkien kolumnien olla vakavia kuin arkkipiispan saarna?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

;ASD-warr1ori

10.6.2006 14:06

Ei, kaikkien kolumnien ei tarvitse olla kirjoitettu hampaat irvessä. Kolumnin ei myöskään tarvitse olla turhaa löpinää, jollaisia City-lehdessä julkaistut ovat 90-prosenttisesti.

Tämän kyseisen kolumnin pointti minulta meni aika totaalisesti ohi, jos sellaista edes oli. Mainekko katoavaista? En olisi ikinä arvannut.

Hyvää kesää joka tapauksessa!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Ministerismies

16.6.2006 22:46

"kun kuminaamarilla varustettu rovaniemeläinen teki historiaa..."

Jos kolumnisi aiheena olisi(kin) kommentoida tapausta, jossa Lordi/Putaansuu olisi käyttäytynyt mauttoman suurieleisesti, niin avaustasi voisi luonnehtia sanoilla "osui ja upposi".
Vaan kun ei ollut.

Ihan oikeasti, Kusti, vaikka olet näkevinäsi asiat "niinkuin ne ovat", niin tuo Jyrki Lehtolan jalanjälkien seurailu ei vain onnistu sinulta. Sitä kylmää todellisuutta voi heittää niskaan niille, jotka paasaavat omasta erinomaisuudestaan, jonka pohja on vuosia sitten tapahtuneissa ja ilman ko. henkilön "syvähaastatteluja"/"kohupaljastuksia" jo aikoja sitten unohdetuissa asioissa, mutta niitä ei ole voitu unohtaa, koska huomatessaan putoavansa julkisuudesta ko. henkilö päättääkin valtailla palstatilaa kertoilemalla loputtomiin siitä erinomaisuuden tunteesta, joka perustuu ainoastaan siihen muuten unohdettuun saavutukseen.
Vaihtoehtoisia maaleja ovat julkisuudessa kuvaillut erinomaisuuden tunteen heilahtelut, jolloin muutoin unohdetun saavutuksen suorittaja vähintäänkin "oppii elämästä", saattaapa vielä heittää elämästä oppimattomille soveltuvan elämänohjeen.
Silloin voi hyökätä.

Yritä kirjoittaa ihan omia ajatuksiasi, minulla on vahva usko että niitä voi jopa löytyä.

Hyvää tulevaa juhannusta kuitenkin,

-Ilkka Rabies

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi