Tunneäly-käsitteen kerrotaan syntyneen Yalen psykologian professori Peter Saloveyn ja hänen kollegansa John Mayerin maalatessa olohuonetta vuonna 1987. Miehet päättivät tuolloin lähteä määrittelemään ja mittaamaan uutta tunteisiin liittyvää älykkyyden osa-aluetta, jota tavanomaiset älykkyystestit eivät mitanneet, mutta josta ajattelijat jo Aristoteleesta alkaen olivat kirjoittaneet. Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan tunneäly tosiaan erotteli selvästi ihmisiä mm. tunteiden tunnistamisessa ja emotionaalisten kysymysten ratkaisemisessa.
Tunneälystä on olemassa erilaisia teorioita ja määritelmiä, mutta tieteelliseen tutkimuksen näkökulmasta tunneäly nähdään joukkona tunteisiin liittyviä kykyjä ja taitoja, joita tulee pystyä mittaamaan luotettavasti. Mayerin ja Saloveyn tunneälyteoria ja kykytesti MSCEIT jakaantuvat neljään osa-alueeseen:
- tunteiden havaitseminen
- ajattelun tunneperäinen tukeminen,
- tunteiden ja tunnetiedon ymmärtäminen
- tunteiden säätely ja hallinnoiminen.
Eli näenkö tunteita ympärilläni, saanko tunnereaktioista ajattelullani otetta, ymmärränkö tunteiden dynamiikkaa ja kykenenkö vaikuttamaan tunteisiin?
Tiivistettynä tunneäly on siis kykyä hyödyntää tunteita ja tunnetietoa omassa ajattelussa ja toiminnassa. Tunneäly ei siis liity persoonallisuuteen tai ihmisen sosiaalisuuteen tai mukavuuteen vaikka sen puute juuri näissä näkyykin. CITY:n tunneälykampanjassa tunneälyä mitataan laaja-alaisesti tunteisiin liittyvällä ”palikkatestillä”, lyhyellä itse-arvioinnilla sekä ns. 360-arvioinnilla, jossa 5–10 muuta ihmistä arvioi henkilön toimintaa. Eri mittareilla ja mittausnäkökulmilla saadaan luotettavampi kuva henkilön tunneälykkyyden ilmenemisestä.
Mikael Saarinen, tunneälytutkija PsL.
