Nuoruus on aina yritetty varastaa nuorilta. Danny sanoi aikanaan, että nuoruus ei ole ikä vaan elämänasenne ja herra Lipsanen oli oikeassa, vaikka hänen nahkahousuissaan ei enää 30 vuoteen ole muuta voinut väittääkään. Teineillä on tänä päivänä vaikeaa, kun isukkia ei voi enää järkyttää millään ja kohta ei voi mummoakaan, jos se kuuntelee Lordin vauvanitkua ja saatanallisia säkeitä I-Podistaan.
Eräs levypomo kertoi, miksi gootti-rockista tuli muutama vuosi sitten niin suosittua, vaikka markkinamiehet pitkään epäilivät, voiko yksikään goottibändi nousta maailmanmenestykseen.
”Koska rock on musiikkina menettänyt kaiken – siis aivan kaiken – kapina-arvonsa, ainoa keino erottua omasta faijasta on vetää kajalit kasvoihin ja risti väärinpäin rinnuksille”, pomo sanoi. Gootti-rock siis rulettaa, koska miltei ainoana musagenrenä sen tyylikoodi antaa mahdollisuuden erottua omista vanhemmista!
Marko Ahonen dokumentoi tässä lehdessä tuon aikamme ilmiön: kaikki kapinallinen ja vaarallinen on mainstreamia, eikä mikään enää tunnu miltään.
Tiedätkö muuten missä äitisi on juuri nyt?
Emme mekään, mutta mistä vetoa että kellarissa veivaamassa Stairway To Heavenia takaperin.
