Hyvä Steen yksi. Minusta on hienoa, että sinä olet huolestunut Itä-Helsingin nuorisosta ja että haluat muuttaa pahat jutskat hyviksi.
Harmi vain, etteivät kaikki ole heti hoksanneet, että cop killeriltä pöllitty taiteilijanimesi kertoo yhteiskuntamme eriarvoistumisesta sekä suomalaisen musiikin tilasta (NYT 18.3). Retoriikkasi nyt vain on hippusen vaikeaselkoista, jos sallit.
”Jos haluaa muutosta aikaiseksi, niin se ei tapahdu niin, että tapetaan poliisi”, totesit. Olen ihan samaa mieltä. Pelastuisiko maailma, jos tapetaan Itälän Ville, niinkuin yhdessä biisissäsi ehdotat? No, onhan Villen poliittinen imago ihan hanurista, mutta tappo… en oikein tiedä, Steen. Olisiko sinulla joitain muita, ehkä jollain lailla rakentavampia ehdotuksia? Jos vaikka muutoksen – mitä se sitten sinun mielestäsi pitäisikään sisällään – voisi ostaa?
Sinusta ainakin Musiikkitalo pitäisi jättää rakentamatta ja laittaa rahat sosiaaliseen asuntotuotantoon. Kieltämättä olisi hauska päättää siitä, mihin omat veromarkat kohdennetaan. Itse lakkauttaisin Itä-Suomen hovioikeuden sekä performanssitaiteen apurahat ja antaisin hinnat opiskelijoille, ettei tarvitsisi kuunnella niiden jupinaa Robert´s Coffeen portailla (”mul ei oo varaa ku kolmeen latteen tänään, nyyh”).
Nyt on vain niin, ettei sosiaalisia ongelmia ratkaista pelkällä rahalla. Vaikka koko valtion budjetti syydettäisiin Itä-Helsingin nuorisotyön ja päihdehuollon yksiköihin, riittäisi sinulla edelleen biisimateriaalia nisteissä ja rosmoissa. Yhteiskunta kun ei voi pelastaa ihmisiä itseltään, niin suotavaa kuin se joissain caseissa olisikin.
Kun nyt suunnittelet uutta levyä, niin olisi siistiä, jos voisit esittää sosiaalipornahtavien sanoitusten lisäksi myös joitakin käytännön ratkaisuehdotuksia päihde- ja väkivaltakierteiden katkaisemiseen. Kerro, miten se tehdään! Ei se olisi yhtään kornia, kuten kotisivuillasi epäilet! Sitten minäkin uskon, että olet vakavasti otettava yhteiskuntakriitikko. Ja ostan levyn, ja Jarden träkki -soittoäänen.
Kirjoittaja on hevoshullu blondi.
