Viime vuonna maailmassa ladattiin 20 miljardia biisiä kulkematta kassan kautta. Joka 15. suomalainen on imuroinut netistä laittomasti musiikkia tai elokuvia. Piratismi on viihdeteollisuuden kestohuolenaihe: ennen keskityttiin Mustamäen torin ongelmiin, nyt sotkeudutaan vertaisverkkoihin.
Ja teollisuudella on taas uusi huolenaihe: piraatit, tekijänoikeuskommunistit. Heistä musiikki- ja elokuvatiedostoja tulisi saada vapaasti ladata ja jakaa. Suomessa he ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, Ruotsissa puolueeksi.
Kädet ylös viihdeteollisuus, tämä on…?
Kun Luciano Pavarotti kuoli, latasin netistä hautajaisissakin soitetun Nessun Dorman. Tuhannet muut tekivät samoin. Iso-Britanniassa Nessun Dorma singahti sinkkulistan sijalta 160 sijalle 24. Kiitos ei kuulu minulle ja kaltaisilleni – jos en olisi saanut sitä ilmaiseksi, olisin jättänyt sen kuuntelematta. Anteeksi vain, Pavarotti. Tuona iltana Sinä kuuluit hetken meille kaikille, et tuotantoyhtiöllesi.
“Mitä haittaa on siitä, että kulttuuriteokset leviävät mahdollisimman laajalti yhteiskuntaan, kaikkien saataville, helposti ja halvalla?” kysyy internet-piraatti Samuli Pahalahti, 24. Hän on yksi suomalaisen Piraattiliitto.org-sivuston ylläpitäjistä. Piraattiliitto ajaa ruotsalaisten toveriensa vanavedessä tekijänoikeuksien radikaalia uudistusta.
Internetin vertaisverkoissa seilaavien piraattien mielestä musiikin laiton jakaminen ei ole rosvousta, se on kulttuurin monistamista ja yhteiskunnalle hyväksi.
Pienistä piireistä lähtenyt tiedostonjakelu on kasvanut massiivisiin mittoihin. Suomessa kasvaa jo kokonainen sukupolvi, joka on tottunut saamaan musiikkinsa netistä ilmaiseksi. Laajakaistayhteyksien nopeutuminen puhaltaa lisää tuulta purjeisiin: nyt ovat vuorossa tv-sarjat ja elokuvat.
“Meillä on mahdollisuus kopioida kaikkea digitaalisessa muodossa olevaa kulttuuria ja tietoa kaikille. Miksi emme käyttäisi tätä mahdollisuutta hyväksemme?” Pahalahti jatkaa.
Lataa biisi, tuet terrorismia
Piraattien puujalkojen kopina saa viihdeteollisuuden jalat tutisemaan. Se, mitä toiset kutsuvat kauniisti kulttuurin jakamiseksi, on toisten mielestä selvää varastamista. Ellei kukaan maksa kulttuurista, kukaan ei sitä myöskään tee.
Teollisuus haluaa muuttaa asenteita, ja sapelinkalistelu on muuttunut täydeksi imagosodaksi. Ei-kaupallista nettipiratismia yhdistetään järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumekauppaan ja terrorismiin. Lapsipornokortti on vedetty pakasta aikaa sitten, nyt ruotsalaispiraatteja yritetään liittää äärioikeistoon.
Lakituvan puolella käytössä on jo raskas rannikkotykistö. Ensin lobattiin tekijänoikeuslain muutos, jolla kiellettiin musiikin imurointi laittomasta lähteestä. Samalla tuli laittomaksi kopiointisuojauksen kiertäminen ja jopa aiheesta “organisoidusti” keskusteleminen.
Napattuja piraatteja talutetaan käräjille, ja moni palaa melkoisten laskujen kanssa. Kesällä tehtiin iskuja DirectConnect-hubeja vastaan. Lokakuun lopussa Kokkolan käräjäoikeus antoi 27-vuotiaalle miehelle tuomion musiikin ja elokuvien levityksestä. Tapaus oli lajissaan Suomen ennätys, sillä yksityishenkilön koneella oli ilmaisjakelussa peräti 30 000 biisiä. Maksettavaa huvista kertyi yli 10 000 euroa.
Valtaosa summasta on niin sanottua tekijänoikeudellista hyvitystä.
“Hyvitys on puhdas käyttökorvaus, jonka määräytymisessä ei oteta huomioon sitä, onko oikeudenhaltijoille syntynyt vahinkoa vai ei”, selittää Jaana Pihkala tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta (TTVK). “Näin ollen oikeudenhaltijoilla ei ole myöskään mitään velvollisuutta osoittaa, että he ovat kärsineet tietynsuuruisen vahingon syytetyn toiminnasta. Tämä olisi immateriaalisista asioista puhuttaessa hyvin vaikeaa, ellei täysin mahdotonta.”
Niinpä. Äänilevyteollisuuden etujärjestön IFPIn arvion mukaan maailmassa ladattiin laittomasti 20 miljardia biisiä vuonna 2006. Tästä voisi päätellä, että myös piratismin aiheuttamat vahingot ovat miljardiluokkaa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Latailu lisäsi CD-levyjen ostoa
Kun Kanadan teollisuusministeriö teetti Lontoon yliopistolla tutkimuksen piratismin vaikutuksista musiikkiteollisuuteen, tulokset yllättivät. Väestötasolla ei löytynyt yhteyttä musiikin latailun ja ostettujen CD-levyjen lukumäärän välillä. Toiseksi havaittiin, että jokaista 12 vertaisverkosta ladattua biisiä kohti ostettujen CD-levyjen lukumäärä itse asiassa kasvoi 0,44:llä.
Havaintoa voi selittää halu tutustua kappaleisiin maksutta verkossa ennen levyn ostoa. Netistä haetaan myös biisejä, joita kaupasta ei löydy.
Kansainvälisesti äänilevyjen myynti on laskenut. Suomessakin levy-yhtiöt seuraavat äänitemyynnin lukuja kuin hai laivaa, mutta ainakaan vielä piratismilla ei ole ollut dramaattisia vaikutuksia: laskuvettä on seurannut nousu. Nyt ollaan taas laskusuunnassa.
“Negatiivinen myynnin kehitys ei varmaankaan kokonaan johdu nettipiratismista, mutta arvioidemme mukaan nettipiratismilla on tässä kyllä keskeinen rooli. Siihen viittaisi myös se, että erityisesti ulkomaisten äänitteiden myynti on laskenut, niitä kun on runsaammin ja helpommin saatavilla laittomien palveluiden kautta”, sanoo Ääni- ja kuvatallennetuottajien Tommi Kyyrä.
Puolet liikenteestä vertaisverkoissa
Äänitemyynnin lisäksi tekijänoikeustahot väittävät piratismin itsensä vähentyneen: Luovan työn tekijöiden yhdistyksen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan nettiin luvatta laitettuja tiedostoja kertoi vuonna 2006 imuroineensa 21 % mutta vuonna 2007 enää 15 % suomalaisista. TTVK on arvioinut aktiivisia vertaisverkkojen käyttäjiä olevan alle 100 000.
Niin tai näin, piraattien osuus internetin liikenteestä on valtava. Helsingin informaatioteknologian instituutin HIIT:n tutkija Herkko Hietanen oli alkusyksystä mukana toteuttamassa kyselyä suomalaisille vertaisverkkojen käyttäjille. Puolet vastaajista ilmoitti lataavansa tiedostoja viikoittain. Yleisin vastaus ladattujen musiikkitiedostojen määrään oli yli 1 000 ja elokuvien tai tv-sarjojen määrään yli 200.
“Vertaisverkkoliikennettä on mitattu olevan vähintään puolet kaikesta nettiliikenteestä. Vertaisverkkotekniikkaa hyödynnetään nykyään hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, mutta eiköhän silti voida arvioida valtaosan siitä liittyvän tavalla tai toisella oikeudettomaan materiaalin jakamiseen”, pohtii internet-operaattoreiden yhdysliikennettä hoitavan FICIX ry:n puheenjohtaja Jorma Mellin.
Vertaisverkoissa siirrettävän datan määrä kasvaa entisestään, kun musiikin rinnalle tunkee paljon kaistaa vievä video. Tuhdit tiedostot taivuttavat FICIXin käyriä ylöspäin, ja välillä tavalliset surffaajatkin uhkaavat hukkua merirosvojen ristiaallokkoon.
“Kaikki liikenne jää videon jalkoihin. Kesälomien jälkeen on alkanut huima kiri ja se johtuu kyllä juuri tuosta videon osuuden kasvusta”, Jorma Mellin toteaa.
TV-sarjat verkosta ennen televisiota
Liikkuvan kuvan puolelta saattavat pian löytyä piratismipelin suurimmat häviäjät.
“Musiikin aktiiviharrastajien joukossa on jonkun verran niitä, jotka ostavat sen fyysisenkin levyn, vaikka olisivat ensin ladanneet levyn laittomasti. Elokuva-alalle piratismi on vielä haitallisempaa siksi, että yhden elokuvan tuotantokustannukset ovat valtavat, ja valtaosa ihmisistä haluaa nähdä elokuvan vain kerran. Jos tuo kerta on laiton ja ilmainen, ei tuotantoyhtiö saa yhtään mitään”, sanoo TTVK:n Jaana Pihkala.
Kansanedustaja Jyrki Kasvi arvelee, että vertaisverkosta lataaminen uhkaa eniten tv-sarjoja. Vertaisverkoissa sarjojen valikoima ja kuvanlaatukin ovat parempia kuin suomalaisissa televisiolähetyksissä.
“Miksi katsoa huonolaatuista kuvaa vuosia sarjan ensiesityksen jälkeen, kun sen voi ladata verkosta HD-laatuisena samalla viikolla kun se on esitetty Yhdysvalloissa?” Kasvi kysyy. “Hyvän tv-sarjan tekeminen on kallista, eikä tuotantoyhtiöille lupaa hyvää se, että yhä suurempi osa katsojista seuraa niitä ennemmin netistä. Elokuvateollisuus todennäköisesti säilyy elokuvateatterin lipputulojen avulla, mutta jos tv-sarjojen tekijät eivät löydä verkossa toimivaa bisnesmallia, koko ala voi kuihtua.”
HIIT:n vertaisverkkotutkimukseen vastanneista yli 80 % sanoi, että voi seurata netin kautta tv-sarjoja ennen kuin niitä näytetään Suomen televisiossa.
Elämyksiä ei voi kopioida
Piraatti-Pahalahti uskoo, että digitaalisen sisällön helppo kopiointi ja jakelu muuttaa maailmaa väkisin ja radikaalisti. Jo muutaman vuoden kuluttua vaikkapa kännykkään saa ladattua tai sen kautta saa kuunneltua ja katseltua miljoonia musiikkikappaleita ja videoita. Maailman mahtavin kirjasto on koko ajan käytettävissä.
Tässä maailmassa eivät nykyiset tekijänoikeudet enää toimi. Kaikkea viestintää on mahdotonta seurata sen varalta, lähettääkö joku laitonta sisältöä.
“Liiketoimintamallit tulevat muuttumaan sellaisiksi, joissa yritetään ennemminkin myydä kulttuurielämyksiä kuin teoskappaleita. Tämä vaatii tietenkin aikamoista bisneksen uudelleensuunnittelua, mutta se ei kuitenkaan ole mikään mahdoton homma. Ensimmäisenä on tunnustettava, että enää ei voi olettaa saavansa jokaisesta kopiosta rahaa. On parempi käyttää kopioitavissa olevaa materiaalia ikään kuin mainoksena jollekin sellaiselle, jota ei voi kopioida. Live-esiintymiset ovat hyvä esimerkki”, Pahalahti sanoo.
Lokakuussa brittiläinen Radiohead-yhtye julkaisi tuoreen In Rainbows -albuminsa internetissä. Yhtyeen web-sivustolla on ostoskori, johon ladattavan albumin voi lisätä. Maksuvaiheessa hinnan voi päättää itse. Lataajista 40 % maksoi levystä vapaaehtoisesti, keksimäärin kuusi dollaria.
Horisontissa siintää vapaampi kulttuuri, mutta ei välttämättä ilmainen. Pientä lohtua sisällöntuottajille tuonee, että esimerkiksi Herkko Hietasen tutkimuksen vastaajista noin puolet oli valmiita maksamaan vertaisverkon tapaisesta laillisesta palvelusta kuukausimaksun.
Mikä vertaisverkko?
Vertaisverkoissa käyttäjät jakavat tiedostoja keskenään. Jokainen vastaanottaa ja lähettää tietoa samanaikaisesti monen käyttäjän kanssa, jolloin siirtonopeudet ovat korkeita. Yksittäinen käyttäjä voi siirtää verkkoon uusia tiedostoja, jotka päätyvät laajaan levitykseen. Vertaisverkkoja ja teknologiaa voi käyttää aivan lailliseen toimintaan, tosin laillisen aineiston löytäminen voi joskus olla työn takana. Tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakaminen ja lataaminen ilman lupaa on kielletty.
Kuinka paljon piratismi on vienyt sinulta rahaa?
Kysyimme suomalaisilta kulttuurihenkilöiltä, kuinka paljon he ovat menettäneet piratismille.
Muusikko Joel Melasniemi
“Kohtalaisesti. Olisi kiva tietää koko luku. Olen välillä nähnyt piraatteja levyistäni, enkä ole innostunut niiden painojäljestä tai laadusta. Suhtaudun piratismiin kielteisesti, mutta toisaalta se on tapa löytää uutta musiikkia.”
Elokuvatuottaja Markus Selin
“Piratismi on vienyt firmaltani satoja tuhansia. Se on rikos ja siitä pitää rangaista. En ole koskaan ostanut tai ladannut laittomasti mitään.”
Muusikko Mariska
“Vähän se on vienyt minulta. Mutta levy-yhtiöltä ehkä enemmän. En ajattele piratismia, enkä suhtaudu siihen kielteisesti tai myönteisesti. Pyrin nykyisin ostamaan levyt levyinä kaupasta, mutta on minulla myös Tallinnasta ostettu piraattilevy.”
Musiikkituottaja Jori Sjöroos
“Vastustan piratismia. Itseltäni se on vienyt rahaa kohtuullisen vähän. Jos olen kiinnostunut levystä, käyn kuuntelemassa levyä kaupassa ja ostan sen, jos pidän sitä.”
Muusikko Jouni Hynynen
“En todellakaan tiedä. En ole huolestunut piratismista, vaikka pitäisi olla. Sain Viipurissa oman piraattilevyni myyjältä, kun hän huomasi että olin itse kannessa. Kosovosta ostin muutama viikko sitten Bruce Springsteenin kokoelman 1,5 eurolla.”
Muusikko Sipe Santapukki
“Piratismi on vienyt minulta varmasti kymmeniä prosentteja tuloista. Piraattituotteen ostaminen on tuomittavaa. En koskaan edes ladannut mitään ilmaiseksi netistä. Pikkupoikana tosin kopioin joskus kasetteja.”
Muusikko Timo Tolkki
“Paljon. Kiinassa ja Venäjällä painetaan levyjä jo ennen julkaisua. Vaikka mielestäni CD:t ovat liian kalliita, niin en koskaan osta tai lataa mitään laitonta. En edes tietokoneohjelmia.”
Laulaja Karita Mattila
“Klassisella puolella tulot muodostuvat suurimmaksi osaksi esiintymisistä, joten piratismi on vienyt rahaa vähän. Minulla on omia piraattilevyjä, joita en ole edes koskaan äänittänyt.”
Muusikko Tommy Lindgren
“En ole kiinnostunut tuosta luvusta. Minua häiritsee, että vertaisverkot ja piraattilevyjen tuotanto niputetaan yhteen. Piratismia ei pitäisi tarkastella pelkästään uhkana. Olen joskus ladannut oman levyni netistä, kun löysin sen.”
Muusikko Notkea Rotta
“En ole koskaan tehnyt mitään laskelmia. Keikoilla nettilataus näkyy yleisömäärissä. Piratismi on tuomittavaa, mutta en sen suhteen ole kovin jyrkkä. Hyvä esimerkki piratismin vastustamisesta on Toolin ja Beckin uusimmat levyt, joiden kansitaide on hienoa.”
Muusikko Herra Ylppö
“Onhan se selvää, että se vie. Kultalevyn raja laskee koko ajan. Olen sitä mieltä, että isoilta levy-yhtiöiltä varastaminen vaikuttaa myös musiikin underground -kulttuuriin. En itse halua tukea rahallisesti pahiksia, joten en osta piraatteja.”
Muusikko Steen1
“Uskon hävinneeni levymyynnissä paljon piratismin takia, mutta toisaalta keikoille tulee enemmän ihmisiä. Positiivisena näen sen, että voi tutustua etukäteen tuotteeseen, mutta kaikki eivät sitten kuitenkaan hae tuotetta kaupasta. Itse tuen kuuntelemiani artisteja.”
Pieni piratismikysely
On ladannut netistä laittomasti materiaalia
- Kyllä 69 %
- Ei 20 %
- Ei tiedä 11 %
Musiikin jakaminen verkossa ilman ansaintaa sallittava
- Kyllä 67 %
- Ei 20 %
- En osaa sanoa 13 %
Laiton lataaminen on varastamista
- Kyllä 43 %
- Ei 57 %
Tietää, mikä on lain mukaan kiellettyä teoksen käyttämistä
- Kyllä 45 %
- Ei 11 %
- Luulee tietävänsä 43 %
Madonnan musiikin jakaminen verkossa on hyväksyttävämpää kuin PMMP:n musiikin
- Kyllä 26 %
- Yhtä hyväksyttävää / paheksuttavaa 73 %
- PMMP:n musiikin jakaminen verkossa on hyväksyttävämpää 1 %
Turvasatamat
eli lailliset latauspalvelut
- iTunes
Musiikkia kappalehintaan. Myös musiikkivideoita ja ilmaisia pod-casteja. - Popcity
Cityn musiikkikauppa. - Joost
Tuhansia tv-ohjelmia ja satoja kanavia.
Aarresaaret
eli arveluttavat latauspalvelut
- BitTorrent
Suosituin lataustapa. Ensin on löydettävä “torrent”, jonka avulla voi sitten ladata varsinaiset tiedostot. Ruotsalainen Pirate Bay on noussut yhdeksi suosituimmista torrent-sivustoista, koska Ruotsissa torrent-tiedostojen levittäminen sinänsä ei ole laitonta. - DirectConnect
Pohjoismaissa suosittu tiedostojen vaihto-ohjelma, jonka avulla voi chattailla ja jakaa tiedostoja. Suomessa on maailman neljänneksi eniten DirectConnect-hubeja USA:n, Ruotsin ja Romanian jälkeen. - Gnutella
Hajautetussa Gnutella-verkossa jaetaan paljon musiikkia. Suosittuja Gnutella-ohjelmistoja ovat LimeWire, BearShare ja Shareaza.
