Maailmanpalo kytee Irakissa, mutta suurin saatana suomalaisen median mielestä ei ole George W. Bush tai Saddam Hussein, vaan 27-vuotias marginaalilajin ammattilainen Kaisa Varis. Variksesta tuli pahan symboli, koska hän jäi kiinni vilpistä, joka tuskin on uusi tai käyttämätön useille muillekaan huippuhiihtäjille.
Mielestämme on ymmärrettävää, mutta naiivia, että hiihdon valtionapu lyödään jäihin. Huippupopulistista sen sijaan on, että maan suurin iltapäivälehti osoittaa voimaansa lopettamalla hiihdosta raportoimisen kokonaan. Tämä on ymmärrettävä niin, että alan asiantuntijat, urheilutoimittajat, todella uskovat puhtaan kansainvälisen huippu-urheilun olemassaoloon. Meidän mielestämme koko puhtaan urheilun käsite on absurdi. Huippu-urheilu on viihdebisnestä, ei mikään yhteisesti hyväksytty nuorison kasvatusmalli. Reaktioiden tulisi olla sen mukaisia.
Ontointa on, että Suomen Hiihtoliitto kääntää selkänsä hiihtäjälle, vaikka liitto ohjelmassaan ilmoittaa tehtäväkseen urheilijan uran ja tulevaisuuden kokonaisvaltaisen tukemisen. Vain myötämäessäkö?
Olemme syvästi huolissamme asian ympärillä vellovasta suhteellisuudentajuttomuudesta ja Kaisa Variksen jaksamisesta. On munatonta, tekopyhää ja epäinhimillistä Hiihtoliitolta, entisiltä huippu-urheilijoilta ja medialta olla osoittamatta Varikselle minkäänlaista tukea.
Mutta älä itke, Kaisa. Vaikka se onkin klisee, ei se tarkoita, ettei se olisi totta: ei elämä tähän lopu.
